Korkojen nousu merkitsee esimerkiksi asuntovelallisille korkomenojen kasvua, mutta toistaiseksi markkinoilla sijoittajat odottavat vain maltillista nousua, kertoo LähiTapiola tiedotteessaan. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan sijoittajien korko-odotuksista kertovissa korkofutuureissa näkyy jo korkojen nousua, mutta nousu on yhä pientä.
Euriborien kehitys heijastelee Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa. Euriborien kehityksessä näkyvät sijoittajien odotukset Euroopan keskuspankin toimista. Torstaina EKP odotetusti päätti pitää keskeiset ohjauskorot ennallaan. Heikentyvät kasvunäkymät laimentavat sijoittajien koronnosto-odotuksia.
”Suhdanne- ja inflaationäkymät heikkenevät, mikä on lykkäämässä koronnostoja tämän vuoden tuolle puolen. Joulukuussa EKP laski kasvuennusteita, mutta joutunevat laskemaan niitä vielä lisää kevään aikana. Viime vuoden lopulla inflaatio käväisi hiukan yli tavoitteena olevan kahden prosentin öljyn hinnan vetämänä, mutta nyt suunta muuttuu. Suhdannemielessä tämä vuosi ei näytä koronnostovuodelta, mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. EKP:llä on halu tämän noususuhdanteen aikana päättää epätavanomaiset toimet”, Nummiaro sanoo.
Nummiaron mukaan koronnosto on siis mahdollinen. Se voi ekonomistin mukaan kohdistua vain negatiiviseen talletuskorkoon eli korkoon, jolla pankit makuuttavat rahoja keskuspankissa. Samalla koronnosto nostaisi myös asuntolainojen viitekorkoja.
Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että ultramatalien korkojen aikakauteen ei ole syytä tuudittautua. Negatiiviset korot eivät ole normaali talouden tila. Kun kriiseistä on selviydytty, hiljalleen inflaatio ja korkotaso lähtevät kestävästi nousuun.
Euroalueella on kuitenkin haasteensa. Maailman talouskasvun hidastuminen väistämättä vaikuttaa euroalueen talouden kehitykseen. Jännitteitä tuovat myös Euroopan omat vaikeudet Britannian brexitistä Italian velkataakkaan.
Pidemmällä aikavälillä euroalueen haastavat ikääntyminen ja syntyvyyden lasku sekä työn tuottavuuden kasvun hidastuminen. Nämä ovat laskeneet arviota yli taloussyklien vallitsevasta tasapainoreaalikorosta. Tämä reaalikorko tasapainottaa kansantalouden säästämisen ja investoinnit. Tänä päivänä siihen tarvitaan historiaa alhaisempaa korkoa.
”Käytetyin arvio (Holston, Laubach, Williams) mallintaa euroalueen tasapainoreaalikoroksi 0,2 prosenttia. Kun siihen lisätään inflaatio-oletus 1,8 prosenttia, päädytään nimelliskorkoon kaksi prosenttia. Arvioon liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta, joten sanotaan tasapainoreaalikoron parhaan mahdollisen arvauksen liikkuvan välillä +1 prosenttia ja -1 prosenttia. Nimelliskorkona se tarkoittaisi 1-3 prosenttia. EKP:n voisi siis keskimäärin asettaa lyhyet korot tälle välille”, ekonomisti muotoilee.
”Mutta tulevaisuus voi yllättää tämänkin luottamusvälin. Esimerkiksi työn tuottavuus voi nousta ennakoitua voimakkaammin uusien innovaatioiden, kuten keinoälyn ja robotiikan hyödyntämisen kautta, tai syntyvyys voi nousta, jolloin tasapainoreaalikorko voisi olla korkeampi.”
Talouden syklinen ylikuumeneminenkin on Nummiaron näkemyksen mukaan mahdollista, mikä pakottaisi nostamaan korkoja inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Myös EKP arvopaperiostojen tuottama raha voi alkaa luottojen kautta kiertää reaalitalouteen, jolloin kasvu ja inflaatio kiihtyisivät. Vaihtoehtona on kuitenkin yhä myös Japanin vuosikymmeniä jatkunut matalien korkojen tie.
”Pitkän ajan rakenteelliset tekijät voivat ajaa euroalueen Japanin tielle, jota viitoittavat alhainen kasvu, inflaatio ja korkotaso. Minusta Japanin nollakorkotie näyttää todennäköisemmältä skenaariolta kuin kuuden prosentin stressikorkopolku.”
Suhdanne- ja inflaationäkymät heikkenevät, mikä on lykkäämässä koronnostoja tämän vuoden tuolle puolen. Kannattaa varautua 2% korkoon. Japanin nollakorkotie todennäköisempi kuin kuuden prosentin stressikorkopolku.
— Hannu Nummiaro (@HannuNummiaro) 25. tammikuuta 2019
Vinkit: https://t.co/zoqPFIU9Pu#talous #korot #asuntovelka pic.twitter.com/mwHsyjKVMw
