Makrotalous

Vartiainen: Puolueet eivät tiedosta julkistalouden ongelmia – ”puheissa vilisee jo valtavia uusia menosatsauksia”

Juhana Vartiainen kansanedustaja

Valtiovarainministeriön madonluvut Suomen julkisen talouden rahoitushaasteista eivät vaalien alla poliitikkoja kiinnosta, harmittelee kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen.

Valtiovarainministeriön 14. syyskuuta julkistetun syksyn 2018 taloudellisen katsauksen mukaan kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Euromääräinen kestävyysvajearvio on siten tarkalleen 7,8 miljardia euroa, kun käytetään tuoreinta ennustetta vuoden 2019 BKT:n arvosta.

Kestävyysvaje syntyy, kun julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulisi sopeuttaa, jotta julkinen talous olisi pitkän aikavalin tasapainossa ilman, että tulevaisuudessa veroastetta nostetaan, palveluita heikennetään tai velkaantumista kasvatetaan.

kestävyysvaje kestävyysvajearvio VM talous talouskehitys

Lähteet: Tilastokeskus, VM.

Julkisen talouden kestävä rahoitus ei ole VM:n mukaan turvattu pitkällä aikavälillä. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot eivät tulevina vuosikymmeninä riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.

Väestön ikääntyminen alkaa nakertaa julkistalouden kuntoa

Julkinen talous alkaa VM:n mukaan kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina. Tuolloin talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt vuosittaiset sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta ennen kaikkea heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja.

Kokoomuksen kansanedustajan, Juhana Vartiaisen mukaan ennen vuotta 2023 ikäsidonnainen julkistaloutta heikentävä muutos on kuitenkin vähäinen ja sitä se vuositasolla on koko ajan. Vartiainen on huolissaan erityisesti poliittisten päättäjien toiminnasta.

”Olen huolissani siitä, että politiikassa ei ensi vaalikaudella tiedosteta pitkäaikaista julkistalouden vahvistamisen tarvetta. Jos vuosina 2019-23 ei tehdä mitään julkistaloutta vahvistavia päätöksiä, niitä joudutaan tekemään pakon edessä ja tukalammin ehdoin 2020-luvun loppupuolelta alkaen”, Vartiainen toteaa blogissaan.

Vartiainen pelkää, että pakon edessä säästettäessä saavutettua etua kumartava poliittinen järjestelmämme ei ole kovin hyvä priorisoimaan vaan säästetään sellaisestakin, mikä olisi tarpeellista tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta.

Puolueita ei säästölinja kiinnosta

Tästä johtuen seuraava hallituskausi on poliittisesti haastava, kansanedustaja varoittaa.

”Eduskunnassa ja politiikassa on laajasti sellaista tunnetta, että on aika vihdoin taas päästä politiikan ”normaalitilaan” uusia etuuksia jakamaan, kun talouden tila on normalisoitunut. Uusi normaali tarkoittaa kuitenkin ikääntyvässä kansantaloudessa jatkuvaa pientä kiristämisen tarvetta. Pelkään, että kaikki poliittiset puolueet eivät oikein tiedosta tätä. Puolueiden puheissa vilisee jo valtavia uusia menosatsauksia, ja jonkinlaista yksimielisyyttä vallitsee kalliista hävittäjähankinnoista.”

Lisäksi valtiovarainministeriön velka-ja kestävyysvajelaskelmat lähtevät kokonaan siitä, että talous pysyttelee suhdannetasapainossa eli trendikasvullaan. Suhdannevaihtelut ovat Vartiaisen mukaan kuitenkin yleensä epäsymmetrisiä ja taantumat runtelevat enemmän kuin mitä nousukaudet kompensoivat.

Rakenneongelmien korjaamiseksi tarvitaan selkeät pitkän aikavälin tavoitteet, Vartiainen vaatii.

”Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tulee siksi mielestäni asettaa tavoitteeksi, että julkistaloutta vahvistetaan rakenteellisesti hallituskauden 2019-23 aikana esimerkiksi 2 prosentilla bkt:sta eli noin 4,5 miljardilla eurolla. Siksi kaikkien kannattaa miettiä jo nyt ”säästölistoja”, vaikka kuinka eläisimme korkeasuhdannetta.”

Julkistalouden ongelmien vuoksi työllisyysasteen nostaminen on edelleen asetettava talouspolitiikan päätavoitteeksi, Vartiainen vaatii.

”Mitä enemmän onnistumme nostamaan työllisyysastetta työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa uudistamalla, sitä pienemmin menoleikkauksin pärjäämme. Jos onnistumme lisäämään työllisyyttä (työtunteja) 2 prosentilla, se kuittaisi jo liki puolet yllä luonnehditusta 2 bkt-prosentin julkistaloudellisesta urakasta. Siksi työmarkkinauudistusten ja työllisyyttä nostavien sosiaaliturvauudistusten on oltava seuraavankin hallituksen silmäterä.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös