Jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat paitsi May:n ero, hallituksen kaatuminen, järjestäytymätön ero EU:sta 29. päivä maaliskuuta, tai koko Brexitin peruuntuminen. Kun kaikki on näin epävarmaa, kaikkien vaihtoehtojen todennäköisyys on lähes yhtä suuri.
Kipukohdat
Kipeimmät ongelmat ovat maahanmuutto, demokratian periaatteet, Irlantien rajan kohtalo ja paikallisten poliitikoiden illuusio siitä, että rusinat olisi poimittavissa EU:n pullasta. May:tä onkin arvosteltu kovin sanoin huonosta irtautumissopimusprosessista ja oppositio vaikuttaa elävän siinä uskossa, että parempi sopimus olisi mahdollinen. EU:lla ei kuitenkaan ole mitään syytä antaa Britannialle erityskohtelua.
May on myöntänyt ettei vetäytymissopimus ollut täydellinen. Isoin, rakenteellinen ongelmakohta on Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin ja varsinaisen Irlannin välinen raja. Viimeksi kun raja sanan varsinaisessa merkityksessä oli olemassa Irlannissa vallitsi sotatila. Yhtälailla kyseinen raja ei voi jäädä takaoveksi EU:hun, eikä Britannia halua, että Pohjois-Irlanti jäisi toisella jalalla EU:hun (ns. ’Backstop’).
Myöskin uuteen kansanäänestykseen suhtaudutaan nihkeästi. May, joka kiintoisaa kyllä on EU myönteinen, totesi heti valtaan tultuaan, että ’Brexit means Brexit’. Halutaan vaalia demokraattisia periaatteita: kansa on puhunut ja on poliitikoiden asia hoitaa asia maaliin. Uusi kansanäänestys repisi Britannian vielä perusteellisemmin kahtia. Olkoonkin, että 54 prosentin enemmistö kannattaisi EU:hun jäämistä.
Maahanmuuttajien viimeisten vuosikymmenien aikana huonosti toteutettu kotouttaminen repii nyt länsimaita kahtia kaikkialla maailmassa. Kun Britannian valtapuolueet aliarvioivat kansan syvien rivien kasvavan hädän, populistit onnistuivat vuoden 2016 kansanäänestyksessä myymään Brexitin mahdollistamat rajat ratkaisuksi. Sen jälkeen talouden hidastuminen ja työttömyys on kasvanut entisestään.
Niin makaa kuin petaa
Ulkopuolisin silmin kaaos on Britannian omaa syytä. Ensiksi entinen pääministeri David Cameron varmisti poliittisen jatkonsa lupaamalla kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä. Vaaleissa pro-Brexit ryhmittymä valehteli kansalle. Kansanäänestys johti Brexit tulokseen, jonka jälkeen Britannian neuvotteluasemasta on kuviteltu liikoja. Sen oivaltamiseksi on hakattu päätä seinään kahden vuoden ajan. Tuloksetta.
Käytännöllinen ratkaisu olisi se, ettei Britannia eroa EU:sta. Kansan enemmistöhän haluaa jäädä, lähtö on taloudellinen katastrofi ja siitä seuraava kärsimys on monikerroin pahempi kuin maahanmuutosta johtuva työttömyys. Ja jos olisi aivan pakko lähteä, jääköön Pohjois-Irlanti EU:hun siten, että tulliraja kulkisi Irlannin Britanniasta erottavassa meressä. Kuten esimerkiksi Hong Kong ja Kiina.
Mitä seuraavaksi?
Britannia tulee pyrkimään siirtämään tuota Artikla 50. asettamaa maaliskuista takarajaa Brexitille esimerkiksi heinäkuuhun. Perusteluina May:n ero, hallituksen kaatuminen tai mitä nyt sitten tapahtuukaan. Sijoittajan kannalta niin sanotun kovan- eli sopimuksettoman Brexitin kasvanut riski on jo osakekursseissa. Vastaavasti kaikki Brexit sekoilua vaimentavat uutiset nostavat sikäläisiä osakekursseja.
Päätös uudesta kansanäänestyksestä olisikin jo sitten sikäläisten kurssien kantoraketti, johon voi olla vaikea ehtiä mukaan. Pitkäjänteisen säästäjän ei tarvitse Brexitillä päätään vaivata. Pelaajalla on nyt pelin paikka.
Mitä mieltä sinä olet? Mistä sinä haluaisit näkökantoja? Kirjoita kommentti tai ota yhteyttä. Minut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta martin.paasi@nordnet.fi, Twitteristä tunnuksella @MartinNordnet ja puhelimitse numerosta 050 5918292.
Aiheesta lisää:
Blogi: ’Mistä Brexitissä on kysymys?’, ’Brexit toteutui – EU:n ja sijoittajan tilaisuus?’
Podcast: ’Jakso 126 – Brexit lopun alkua?’
Video: ’CNBC: Brexit explained’
The Economist ’The truth about a no deal Brexit
FP: ’A No-Deal Brexit Will Destroy the British Economy’29äänestysartikla 50BackstopBRexitBritannia
