Oma talous

Luottokelpoisuuden arvioinnissa kehitettävää

Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia kuluttajien luottokelpoisuuden arvioimiseen.

Osamaksu-, luottokortti- tai lainahakemusta täyttäessä voi joskus herätä kysymys siitä, miten oman luottokelpoisuuden arviointi tapahtuu. Lyhyesti, luottokelpoisuus arvioidaan monen tekijän summana, joista tärkeimpänä on usein tulojen ja menojen suhde.

Jos luottolaitos arvioi menosi liian suuriksi tuloihisi nähden, ei luottoa myönnetä.

Perinteisesti luottokelpoisuuden arviointi on tehty tutustumalla jokaisen hakijan taloudelliseen tilanteeseen ja sen perusteella tehty päätös lainan tai luoton myöntämisestä.

Digitalisaation myötä tarjolle on tullut yhä pidemmälle automatisoituja ratkaisuja, joiden avulla lainahakemusten käsittely on nopeutunut huomattavasti. Koska Suomessa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä, josta lainanmyöntäjä voisi selvittää lainanhakijan olemassa olevat luotot, käyttää jokainen luottolaitos hieman erilaisia menetelmiä.

Luotonmyöntäjät eivät kuitenkaan voi täysin vapaasti päättää, miten he luottokelpoisuuden arvioivat ja määrittelevät. Euroopan pankkiviranomainen EBA (European Banking Authority) on antanut ohjeistuksen luottokelpoisuuden arvioimisesta.

Jokaisen maan valvova viranomainen on vastuussa näiden ohjeiden seuraamisesta. Suomessa luottolaitoksia valvovan viranomaisen nimi on Finanssivalvonta.

Suomessa luottokelpoisuuden arviointia sääntelee myös muun muassa kuluttajansuojalaki sekä Finanssivalvonnan luottoriskiä koskeva standardi.

Luottolaitosten tulee ottaa kolme seuraavaa asiaa huomioon luottokelpoisuuden arvioinnissa:

  • Hakijan tulojen selvitys
  • Väärien tietojen tunnistus
  • Kuluttajan kyky suoriutua maksuvelvoitteesta nyt ja tulevaisuudessa

Jotta luottolaitos pystyy tekemään hakijan luottokelpoisuudesta arvioinnin, tulee luottolaitoksen pyytää tarpeeksi tietoja hakijan ansiokyvystä. Jos hakijan tulot vaihtelevat, täytyy luottolaitoksen varmistaa, että lainan takaisinmaksu onnistuu myös tulojen vaihtelun myötä.

Jotta luottokelpoisuuden voi määritellä, tulee laina-asiakirjat muotoilla niin, että hakija, luotonantaja sekä mahdollinen lainanvälittäjä (esim. vertaislainat) voivat helposti tunnistaa väärät tiedot. Väärien tietojen antaminen ei ole eduksi kenellekään lainaprosessissa, joten väärien tietojen tunnistaminen ja ehkäisy lisää lainaamisen turvallisuutta kaikille osapuolille.

Tulojen lisäksi lainanantajan tulee varmistaa lainanhakijan kyky suoriutua maksuvelvoitteestaan, eli lainan takaisinmaksusta. Tähän vaikuttavat sellaiset asiat, kuten muut lainat, muiden maksujen laiminlyönti, maksusitoumukset, välttämättömät menot, sekä mahdolliset verot ja vakuutukset.

Luottokelpoisuuden arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon tulevaisuuden maksukyky: miten mahdollinen viitekorkojen nousu tai ennakoitavat tulojen muutokset, kuten eläkkeelle jääminen, vaikuttavat maksukykyyn ja näin luottokelpoisuuteen.

Vaikka kuluttajan tuleekin olla erittäin valppaana lainaa hakiessa, tarkkaillaan myös luotonantajien myöntämiä lainoja. Lait ja sääntely tekevät lainamaailmasta turvallisemman kaikille osapuolille.

Luottokelpoisuuden arviointi ei saa olla syrjivää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi huhtikuussa 2018 luottolaitoksia tekemästä luottopäätöksiä perustuen syrjiviin tilastollisiin menetelmiin. Kyseessä oli tilanne, jossa verkkokaupan yhteydessä tehty luottohakemus oli hylätty tilastolliseen riskiin perustuen ilman, että lainanhakijan luottokelpoisuutta oltiin selvitetty henkilökohtaisella tasolla.

Luottolaitoksella oli käytössään automatisoitu luottokelpoisuuden määrittely, jonka toiminta perustui tilastolliseen riskiin. Luotonhakijan sukupuolta, äidinkieltä, ikää ja asuinpaikkaa verrattiin vastaaviin tilastoihin, jonka perusteella luottokelpoisuus arvioitiin.

Jos hakija olisi miehen sijasta ollut nainen, tai jos hänen äidinkielensä olisi ollut ruotsi, sama luottohakemus oltaisiin hyväksytty. Hakijalta ei myöskään oltu pyydetty tulo- tai varallisuustietoja, joten päätös luottohakemuksen hylkäyksestä perustui pelkästään tilastoihin. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta näki juuri tämän ongelmallisena ja syrjivänä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei näe tilastojen ja tekoälyn käyttöä ongelmallisena, sillä niiden käytölle on usein perusteet, mutta tilastoja ei myöskään saisi käyttää syrjivästi.

Kyseessä on ensimmäinen oikeudellinen ratkaisu, joka koskee syrjintää automatisoidussa luotonannossa. Koska määritelty uhkasakko on 100 000 euroa, voimme olettaa, että syrjintää ei tulla jatkossakaan näkemään luottokelpoisuuden arvioinnin yhteydessä.


Tiedoksi lukijoille: Artikkeli sisältää SalkunRakentajan markkinointikumppanin sivuille linkkejä, joiden perusteella SalkunRakentaja-sivusto voi saada korvauksia.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Bernstein

    24.1.2019 at 20:21

    Hyvä kirjoitus, mutta paljon tuli sanomistakin

    1. ”Jos luottolaitos arvioi menosi liian suuriksi tuloihisi nähden, ei luottoa myönnetä”.

    – Jos taas luotonhakija on niin naiivi, että antaa itsestään persaukisen tuhlarin vaikutelman, hän tuskin osaa käyttää luottoakaan sen järkevämmin.

    2. Perinteisesti luottokelpoisuuden arviointi on tehty tutustumalla jokaisen hakijan taloudelliseen tilanteeseen.

    – Tämäkin lause on kotoisin Hyvän Luotonantotavan Käsikirjasta eikä tosielämästä. Niin perinteitä kuin digiäkin kumartaen luotto myönnetään, jos ja vain jos sille on reaalivakuus tai valtion takaus ja kun asiakas täyttää Finanssivalvonnan vaatimat ”paperit”. Papereissa vaadittuja tulo- ja menorajoja ei tarvitse fiskaalisessa mielessä täyttää, kunhan täyttää tekstillä ja numeroilla ne paperit.
    Pankkia kiinnostaa ainoastaan vakuus, valtiota ja sen Fasalleja taas ainoastaan ”luottoturvallisuus” eli suomeksi näennäistieto luotonhakijan maksukyvystä. Jos myydään vain luottokorttiluottoa, pankki tietenkin arvottaa asiakkaansa omilla kriteereillään, joilla ei tarvitse olla mitään tekemistä Fivan lapsellisten kysymyskaavakkeiden tai hyvän luottotavan opaskirjojen kanssa.

    3. ”Jos hakijan tulot vaihtelevat, täytyy luottolaitoksen varmistaa, että lainan takaisinmaksu onnistuu myös tulojen vaihtelun myötä.”

    – Osatotuus tämäkin. Jos luotonhakija tienaa satatonnia vuodessa, mutta lähinnä osingoilla, hänen ei katsota selviävän takaisinmaksusta. Jos hän sen sijaan tienaakin kaksikymmentätuhatta, mutta ”säännöllisellä työllä”, hänen maksukykyään ei epäile isä Jumalakaan.
    Jumalalta en ole saanut vahvistusta, mutta muuten tarina on tosi. Luottolaitosta ei siis aina kiinnosta edes vakuudet, vaan jotkut Finanssivalvojaa kumartavat pankit ovat paavillisempia kuin paavi itse. Tällaisesta typeryydestä selviää parhaiten vaihtamalla pankkia(sekin tarina on tosi).

    4. ”väärien tietojen tunnistaminen ja ehkäisy lisää lainaamisen turvallisuutta kaikille osapuolille”

    – Tämä tekopyhä turvahöpinä(anteeksi nyt) on vastoin otsikon henkeä, jonka mukaan juuri faktuaaliseen luottokelpoisuuteen vaikuttamattomat tiedot tulisi oikaista väärinä ja kohtuuttomina.
    ”Turva”-niminen jokapaikan taikasana on liike-elämässä nimeltään riskikalkyyli (laskenta, arviointi). Pätee myös niinpäin, että luottolaitos voi olla riski asiakkaalle.

    5. ”Luottokelpoisuuden arvioinnissa tulee myös ottaa huomioon tulevaisuuden maksukyky:”

    – Tulee kyllä, vaan ei oteta: Kumpi ennustaa paremmin ”tulevaisuuden maksukykyä”; epävarma työpaikka ”tuulisella” alalla vai ”satavarma” ja kuolemankin jälkeen maksettava Nordean osinko viidensadantuhannen euron pääomalle? Nallen naamakin jo kertoo vastauksen.

    6. ”Luottokelpoisuuden arviointi ei saa olla syrjivää.”

    – Lause on poliittista höttöä eli sisältöä vailla. Jos arviointi EI olisi syrjivää, luottoa myönnettäisiin joko kaikille tai sitten ei kenellekään. Arvioinnin koko tarkoitus on juurikin ”syrjiä” siten, ettei pankille koidu luottotappioita.
    Poliittisesti on tietenkin typerää ja luottolaitokselle kannattamatonta pukea syrjintä sellaiseen muotoon, että punavihreä syrjintäpoliisi pääsee siihen käsiksi.

    7. ”luottohakemus oli hylätty tilastolliseen riskiin perustuen ilman, että lainanhakijan luottokelpoisuutta oltiin selvitetty henkilökohtaisella tasolla.”

    -Hmm… se siis hylättiin tilastollisella tasolla ja syyte tuli tilastollisesta syrjinnästä. Jos se taas olisi hylätty henkilökohtaisella tasolla, syyte tulisi tietenkin henkilökohtaisesta syrjinnästä.
    Poliittisissa syytteissä pätee, että kun syyllinen on tasa-aivolautakunnan tiedossa(paha pankki tai veroparatiisissa pesivä luottolaitos), syytenimike ei riipu asiasta vaan syyllisen naamataulusta.

    8. ”Jos hakija olisi miehen sijasta ollut nainen, tai jos hänen äidinkielensä olisi ollut ruotsi, sama luottohakemus oltaisiin hyväksytty. ”

    – Ruotsalaisten porsastelut kautta Suomen historian ovat yleisessä tiedossa ja eliitin suojeluksessa. Sen sijaan tuo naisjuttu oli uutta ja sellaisenaan kumoaa osaltaan myyttiä ”naisen eurosta”: Naisen luottokelpoisuus on siis sama kuin miehen luottokelvottomuus, mistä seuraa sekin empiirinen totuus, että naisen työpaikka on sama kuin miehen sosiaalitoimisto.

    9. ”Hakijalta ei myöskään oltu pyydetty tulo- tai varallisuustietoja, joten päätös luottohakemuksen hylkäyksestä perustui pelkästään tilastoihin.”

    – Tulotietojen pyytämättä jättäminen edusti silkkaa käytännöllisyyttä. Tilastoihin vetoaminen sen sijaan oli mitä suurinta poliittista lukutaidottomuutta – ollen tietona sinänsä toki aivan relevantti eli sujuvuutta ja kulujen karsimista palveleva. Suorastaan ilmastoystävällinen siis !

    10. ”Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ei näe tilastojen ja tekoälyn käyttöä ongelmallisena, …. mutta tilastoja ei myöskään saisi käyttää syrjivästi. ”

    -Itse ei näe kyseistä yhden aatteen tasalautakuntaa muussa mielessä ongelmallisena kuin sisältöä vailla olevien lauselmien tehtailijana, joista on toki iloa tasa-arvojuristeille, mutta suurta kiusaa ja vaivannäköä luottoliiketoiminnan kaikille osapuolille.

    11. ”Koska määritelty uhkasakko on 100 000 euroa, voimme olettaa, että syrjintää ei tulla jatkossakaan näkemään luottokelpoisuuden arvioinnin yhteydessä.”

    – Tämä on totisinta totta. Sama asia vanki Papillon´n hengessä: Koska määritelty rangaistus lyhentää tuomittua päänmitan verran, voimme olettaa, että kapinointia ei tulla jatkossakaan näkemään. Tai poliisin takavuosien ”roiskeläppälogiikalla”: Mitä typerämpi määräys, sen intensiivisempi valvonta ja sen suuremmat sakot.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös