Asuntomarkkinoilla on näköpiirissä tavallista asunnonostajaa suosiva käänne, väittää Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala.
Tänä vuonna näköpiirissä ei ole merkkejä asuntokaupan selvästä vilkastumisesta tai toisaalta myöskään kauppamäärien laskun jatkumisesta, Säästöpankkiryhmän tiedotteessa todetaan. Viime vuonna vanhoja asuntoja myytiin 2,9 prosenttia ja uusia asuntoja 8,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. Vaikka asuntomarkkinoihimme vaikuttavia talouden epävarmuustekijöitä on ilmassa runsaasti, ja vuokralla asuminen yleistyy, suurin osa suomalaisista haluaa silti omistaa kotinsa. Asuntonäytöillä on käynyt suhteellisesti aiempaa enemmän ensiasunnon ostajia ja perheitä.
”Omistusasuminen tulee muuttovoittoalueilla edelleen pääsääntöisesti selvästi edullisemmaksi kuin vuokralla asuminen”, toteaa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala.
Vaikka asuntojen hinnat jonkin verran laskisivatkin, omistusasumisesta kertyvä asuntotulo kompensoi Vesalan mukaan hintojen laskua.
”Omaan asuntoon säästämisen huomaa konkreettisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun asuntovelka on maksettu pois. Silloin monet voivat nauttia tilavasta asumisesta hyvällä paikalla ja kohtuullisilla asumismenoilla.”
Vesalan mukaan nyt näyttää siltä, että asuntomarkkinoidemme olosuhteissa olisi tapahtumassa muutos, joka palvelee tavallista ensiasunnon ostajaa ja kodinvaihtajaa. Se porukka, joka on suunnitellut asunnonvaihtoa jo pitkään, on vihdoinkin alkanut aktivoitua. Vesalan mukaan hieman kärjistäen voisi sanoa, että uudisrakentamisen buumi vuosina 2016–2018 palveli tavallisten lapsiperheiden sijaan sijoittajia ja vuokralla asuvia.
”Kasvukeskuksiimme rakennetuissa uudiskohteissa oli tarjolla runsaasti sijoittajia houkuttelevia pieniä asuntoja. Sijoittajien kiinnostuksen hiipumisen vuoksi markkinatilanne ja tarjonta saattavat nyt olla muuttumassa perheille suotuisammaksi”, jatkaa Timo Vesala.
Pääekonomistin mukaan edellytykset nuorten ensiasunnon ostajien aktivoitumiselle ovat ainakin parantuneet. Viime vuonna 25–34-vuotiaiden työllisyys alkoi vihdoin parantua, ja heidän työllisyysasteensa nousi kaikista ikäryhmistä eniten.
Myös vanhoja perheasuntoja on tullut enemmän myyntiin, toteaa Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
”Voi vain toivoa, että makrotalouden sykli ja yleiset olosuhteet pysyvät riittävän hyvinä ja ihmiset uskaltavat tehdä osto- ja vaihtopäätöksiä”, Rantanen toteaa.
Rantasen mukaan sijoittajat ovat poistumassa markkinoilta ja uudiskohteiden tarjonta on vihdoinkin monipuolistunut. Tarjolle on tullut myös isompia perheasuntoja, jotka eivät sijoittajia kiinnosta.
”On selvää, että useista positiivisista merkeistä huolimatta epävarmat ajat jatkuvat asuntomarkkinoillamme niin kauan, kun ilmassa on yleiseen talouskehityksen ja globaaliin politiikkaan liittyviä uhkia ja isoja kysymysmerkkejä. Asuntojen kauppamäärien ja neliöhintojen kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen haasteellista.”
