Kaikki puolueet eivät vielä tiedosta vyön kiristämisen tarvetta, pelkää kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen.
Valtiovarainministeriö julkaisi joulukuussa talven taloudellisen katsauksen, jonka ydinviesti on kolkko. Valtiotalouden tulevaisuuden synkimmän varjon luo siis niin sanottu kestävyysvaje, joka tarkoittaa sitä, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Raportin mukaan julkisen talouden velkasuhteen ennakoidaan jatkavan lähivuosina laskuaan. Kuitenkin väestön ikääntyminen merkittäviä paineita julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä aikavälillä, raportissa todetaan.
”Vanhusväestön määrän kasvu lisää eläke-, terveys- ja hoivamenoja, joiden rahoittamiseksi nykyinen kokonaisveroaste ei tulevaisuudessa riitä. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje uhkaa kasvattaa velkaantumisen hallitsemattomaksi pitkällä aikavälillä”, VM toteaa.
VM:n mukaan toistaiseksi hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Vielä muutama vuosi sitten reilusti alijäämäinen julkinen talous on vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina.
Julkisen talouden haasteet pahenevat ensi vuosikymmenellä
Julkinen talous alkaa VM:n mukaan kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina. Tuolloin talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt vuosittaiset sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta ennen kaikkea heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja.
Kun ikäsidonnaiset menot kasvavat ja talouskasvu jää vaimeaksi, syntyy julkisen talouden menojen ja tulojen välille pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen. Arvio on kasvanut aiemmasta runsaasta kolmesta prosentista.
Kestävyysvajearviota ovat kasvattaneet muun muassa Tilastokeskuksen julkaisema uusi aiempaa pidempi väestöennuste sekä sen sisältämät aiempaa alhaisemmat oletukset syntyvyydestä ja maahanmuutosta.
Kokoomuksen kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen pelkää, ettei politiikassa ensi vaalikaudella tiedosteta pitkäaikaista julkistalouden vahvistamisen tarvetta.
”Jos vuosina 2019-23 ei tehdä mitään julkistaloutta vahvistavia päätöksiä, niitä joudutaan tekemään pakon edessä ja tukalammin ehdoin 2020-luvun loppupuolelta alkaen. Kun pakon edessä säästetään, saavutettua etua kumartava poliittinen järjestelmämme ei ole kovin hyvä priorisoimaan vaan säästetään sellaisestakin, mikä olisi tarpeellista tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta”, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.
Seuraavasta hallituskaudesta on kansanedustajan mukaan tulossa poliittisesti haastava.
”Eduskunnassa ja politiikassa on laajasti sellaista tunnetta, että on aika vihdoin taas päästä politiikan ”normaalitilaan” uusia etuuksia jakamaan, kun talouden tila on normalisoitunut. Uusi normaali tarkoittaa kuitenkin ikääntyvässä kansantaloudessa jatkuvaa pientä kiristämisen tarvetta.”
Säästölistoja tulee miettiä etukäteen
Vartiainen pelkää, että kaikki poliittiset puolueet eivät oikein tiedosta vyön kiristämisen tarvetta. Puolueiden puheissa vilisee jo valtavia uusia menosatsauksia.
VM:n laskelma lähtee kokonaan siitä, että talous pysyttelee suhdannetasapainossa eli trendikasvullaan. Vartiainen muistuttaa, että suhdannevaihtelut ovat kuitenkin yleensä epäsymmetrisiä ja taantumat runtelevat enemmän kuin mitä nousukaudet kompensoivat.
Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tulee siksi Vartiaisen mielestä asettaa tavoitteeksi, että julkistaloutta vahvistetaan rakenteellisesti hallituskauden 2019-23 aikana esimerkiksi 2 prosentilla bkt:sta eli noin 4,5 miljardilla eurolla.
”Siksi kaikkien kannattaa miettiä jo nyt ”säästölistoja”, vaikka kuinka eläisimme korkeasuhdannetta”, kansanedustaja neuvoo.
Jo julkisen talouden tasapainottamisenkin vuoksi työllisyysasteen nostaminen on edelleen asetettava talouspolitiikan päätavoitteeksi, Vartiainen esittää. Tämä tarkoittaa rakenneuudistusten tarvetta työmarkkinoilla.
”Mitä enemmän onnistumme nostamaan työllisyysastetta työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa uudistamalla, sitä pienemmin menoleikkauksin pärjäämme. Jos onnistumme lisäämään työllisyyttä (työtunteja) 2 prosentilla, se kuittaisi jo liki puolet yllä luonnehditusta 2 bkt-prosentin julkistaloudellisesta urakasta. Siksi työmarkkinauudistusten ja työllisyyttä nostavien sosiaaliturvauudistusten on oltava seuraavankin hallituksen silmäterä.”
VIELÄKÖ TÄMÄN KANSAKUNNAN PELLEN JUTTUJA PITÄÄ EDES JULKAISTA ESILLE TÄMÄ PELLE OIS KATASTROFI JOS OIS ISOMMASSA VIRASSA JA VIELÄ TOTEUTTAMASSA AIVOPIERUJAAN HUH HUH!!!!
Päinvastoin, hyvä Työntekijä.
Juhana Vartiainen olisi juuri oikea mies johtamaan virkamieshallitusta, jonka tehtävänä on korjata parlamentarismin – suomeksi siis äänestäjien typeryyden – tuottamat virheet.
Talouden asiantuntijoista koostuva virkamieshallitus istukoon joka toisen tai kolmannen hallituskauden. Pääministeri valittakoon kansanäänestyksellä, jossa äänioikeus edellyttää kansantalouden perusteiden tuntemista.
Edes demokratian fanaattisin kannattaja tuskin haluaa, että vaalien lopputulema ei olekaan tieto, oikeus ja kohtuus vaan valhe, vääryys, naiivius ja pohjaton poliittinen typeryys, erityisesti taloudellinen typeryys. Sensijaan useimmille sopii malli, jossa omat sokeat pisteet aika ajoin käydään asiantuntijavoimin paikkaamassa.