Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren kohahdutti viime viikolla Uuden Suomen artikkelillaan. Siinä hän väitti, että Suomeen on syntynyt julkisen sektorin tulonsiirroilla elävä pieni- ja keskituloisten luokka.
”Tulojakotilastot kertovat, että (määritelmän mukaan) pienituloiset on pienituloisia (kuva), mutta samalla kuvat kertovat, että maahan on vuosien mittaan syntynyt mittava julkisen sektorin tulonsiirtojen varassa olevien ”uusi luokka””, professori toteaa.
Viren vertaili kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja tuotannontekijätuloja eri tuloluokissa. Tuotannontekijätulot sisältävät palkat sekä yrittäjä- ja omaisuustulot. Käytettävissä olevat tulot viittaa rahatuloihin, kun edellä mainittuihin tuotannontekijätuloihin lisätään tulonsiirrot ja vähennetään tuloverot.
Tulonsiirrot kasvaneet
Virenin mukaan tilasto osoittaa selvästi, että ainakin kolmen alimman tuloluokan osalta pääosa käytettävissä olevista tuloista tulee julkiselta sektorilta, kun puolestaan omilla (elinkeino)tuloilla on vaatimaton merkitys.
Vuosien mittaan tulonsiirtojen osuus käytettävissä olevista tuloista on jatkuvasti kasvanut, Viren muistuttaa.
”Kun vielä 1987 tuotannontekijätulot olivat lähes 50 % suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, nyt luku on alle neljänneksen. Muissakin alemmissa tuloluokissa kehitys on noudattanut samaa kaavaa. Sen sijaan ylimmissä tuloluokissa tuotannontekijätulojen ja käytettävissä olevien rahatulojen suhteessa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia.”
Kun tulonsiirtoihin veroilla vähennettynä lisätään vielä julkisten palveluiden arvo ja vähennetään maksetut kulutusverot, nähdään mitkä tuloluokat ovat julkisen sektorin palveluiden ja tulonsiirtojen nettosaajia ja mitkä ovat nettomaksajia.
Professorin mukaan selvästikin valtaosa kotitalouksista on nettosaajia julkiselta sektorilta ja oikeastaan vain kaksi ylintä tuloluokkaa on nettomaksajia.
SAK:n ekonomisti tyrmää professorin tulkinnat
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ei niele Turun yliopiston taloustieteen professorin Matti Virenin näkemystä tulonsiirtojen varassa elävästä luokasta. Kaukorannan mukaan tarkastelussa pitäisi ottaa huomioon väestörakenteen muutos.
”Väestö ikääntyy ja meillä on entistä enemmän eläkeläisiä, jotka ovat tilastojen valossa nettosaajia. Se selittää ainakin osaltaan kehitystä”, Kaukoranta kertoo Iltalehden haastattelussa.
Lisäksi Kaukoranta kritisoi Virenin analyysiä siitä, että Viren olettaa tuloluokat staattisiksi. Eli henkilö pysyisi aina yhdessä ja samassa tuloluokassa.
Kaukorannan mukaan maailma ei ole kuitenkaan staattinen, vaan valtaosa väestöstä on ollut jossain elämänsä vaiheessa nettosaaja, kuten opiskelija, josta myöhemmin työpaikan saatuaan on tullut nettomaksaja.
”On vähän vaarallista ja haitallista lähteä tekemään yhteiskunta-analyysiä tällaisen ryhmäajattelun pohjalta esimerkiksi niin, että työttömät ovat jotenkin eri ryhmä kuin työlliset. Kyse on samanlaisista ihmisistä, joilla sillä hetkellä sattuu vaan olemaan erilainen elämäntilanne”, Kaukoranta toteaa.
Eniten tulonsiirtoja saavat keski-jahyvätuloiset
Kyllä – jos alle 42 000 e vuodessa tienaava on ”hyvätuloinen”. Suurin tulonsiirtojen saajaryhmä näyttäisi olevan 0-35 000 e/v ansaitsevat ”keskituloiset”.
Määritelmäkysymyksiä tottakai.
Se taas, että SAK pillastui ja hätäpäissään sekoitti pakkaan itselleen vieraan elementin eli eläkeläiset, johtuu tietenkin sen SDP:ltä saamasta toimeksiannosta, joka koskee vaalivalhegeneraattorin kierroslukua.