Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Seuraa Somessa
Seuraa Somessa

Yrityskysely: Voitonjaon verotus ei kannusta kasvuun

Yrittäjien mielestä Suomen nykyisessä listaamattomien yritysten voitonjaon mallissa on useita puutteita.
Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen pääekonomisti Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen pääekonomisti
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Kuva: Markus Sommers

Yrittäjien mielestä Suomen nykyisessä listaamattomien yritysten voitonjaon mallissa on useita puutteita.

45 prosenttia yrittäjistä kokee, että nykyinen verotus ei kasvata yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. Vain 21 prosenttia pitää verotusta kasvuun kannustavana. kertoo Yrittäjägallup. Suomen Yrittäjien Kantar TNS -tutkimusyhtiöllä teettämään Yrittäjägallupiin vastasi 1009 yrittäjää.

Verotuksen kasvuun kannustamista kannattaa lisätä, jos halutaan lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Näin voi päätellä Kantar TNS:n tekemän Yrittäjägallupin perusteella.

”Kyselystä käy ilmi se, että yrittäjät kannattavat verojärjestelmän uudistamista”, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kertoo.

yrittäjät voitonjako verotus yritys kasvu kysely

Listaamattomien yritysten voitonjaon veromalli jakaa mielipiteet

Kuismasen mukaan nykyinen listaamattomien yritysten voitonjaon malli on toiminut hyvin, mutta se ei kohtele tasapuolisesti eri toimialoilla toimivia yrityksiä, ja lisäksi malli on varsin mutkikas, Kuismanen jatkaa.

Yrittäjiltä kysyttiin, kannustaako nykyinen verotus yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. 45 prosenttia vastasi, että ei. Vain 21 prosenttia vastaajista kokee, että verotus kannustaa kasvuun. 34 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

”On huolestuttava viesti, kun yrittäjät kokevat, ettei nykyinen voitonjaon verotus kannusta yrityksiä kasvattamaan toimintaansa. Yrittäjyyteen ja yritysten kasvuun kannustava verojärjestelmää on avain kansantalouden kasvulle”, veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro Suomen Yrittäjistä sanoo.

Nykyinen listaamattomien yritysten voitonjaon veromalli jakaa yrittäjien mielipiteet: Viisi prosenttia pitää sitä erittäin ja 23 prosenttia melko hyvänä. Lähes saman verran vastaajista on tyytymätön malliin: kuusi prosenttia vastaajista pitää sitä erittäin huonona ja 18 prosenttia melko huonona.

Nykyisessä veromallissa listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on verotonta. Osingon maksaja tekee osingoista 7,5 prosentin ennakonpidätyksen, jos osinko on alle 150 000 euroa. Ylittävältä osalta ennakonpidätys on 28 prosenttia.

Jaetusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verotonta tuloa.

Tämä 150 000 euron raja on osakaskohtainen, ja kaikki kyseisen henkilön samana vuonna saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen.

20 000 euroa suosituin arvonlisäverollisen toiminnan alarajaksi

Kevään eduskuntavaaleissa keskusteltaneen siitä, pitääkö arvonlisäverollisen toiminnan rajaa nostaa nykyisestä 10 000 eurosta. Pk-yrittäjien suosikki rajaksi on 20 000 euroa. Sitä kannattaa 25 prosenttia Yrittäjägallupin vastaajista.

Nykyisen 10 000 euron rajan kannalla on 19 prosenttia vastaajista. Saman kannatuksen saa 30 000 euron raja. 40 000 euroa kannattaa 12 prosenttia vastaajista ja sitä korkeampaa rajaa kymmenen prosenttia vastaajista. Viisi prosenttia oli sitä mieltä, että rajaa ei tarvita ollenkaan ja kahdeksan prosenttia ei osannut sanoa.

Suomen Yrittäjien hallitus ehdotti kaksi vuotta sitten, että raja nostettaisiin 20 000 euroon.

Suomen arvonlisäverojärjestelmässä on käytössä niin sanottu alarajahuojennus, kun liikevaihto on 10 000 – 30 000 euroa. Pienyrittäjä saa tällä liikevaihtovälillä osan maksamastaan verosta takaisin asteittain poistuvalla vähennyksellä. Näin huojennetaan verollisen toiminnan rajan ylittämisestä pienimmille yrityksille aiheutuvaa alv-verorasitusta.

Yrittäjägallupin vastaajat pitävät huojennusta hyvin tärkeänä: 71 prosenttia heistä säilyttäisi huojennuksen. Vain 12 prosenttia vastaajista poistaisi sen, ja 17 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

Perusvähennys otettiin aikanaan arvonlisäverolakiin Suomen Yrittäjien ehdotuksesta. Yrittäjäjärjestön hallitus on vaatinut huojennusalueen nostamista 50 000 euroon, jos arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa nostetaan.

Arvonlisävero on Suomessa 24 prosenttia. Lisäksi on poikkeuksia – esimerkiksi ruualla 14 prosenttia, lääkkeillä kymmenen prosenttia ja viennillä nolla prosenttia. Noin puolet (49 %) Yrittäjägallupin vastaajista säilyttäisi alennetut arvonlisäverokannat. 33 prosenttia taas luopuisi niistä ja siirtyisi yhteen yleiseen arvonlisäverokantaan. 17 prosenttia ei osannut sanoa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.
Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Edellinen artikkeli
kuluttajaluottamus USA kuluttajasentimentti talous

Hallinnon alasajo iski rajusti kuluttajaluottamukseen Yhdysvalloissa

Seuraava artikkeli
Perustaja-toimitusjohtaja Netflix Reed Hastings suoratoistopalvelu tilausvideopalvelu

Netflix on nyt entistäkin vahvempi analyytikoiden suosikkiosake