Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää mietinnössään, että eduskunta hylkää aktiivimallin kumoamista vaatineen suositun kansalaisaloitteen.
Kansalaisaloitteessa vaadittiin aktiivimallia koskevien lainmuutoksien kumoamista välittömästi. Aktiivimallin kumoamista vaatinut kansalaisaloite on historian toiseksi suosituin kansalaisaloite ja se keräsi 140 994 allekirjoitusta.
Työttömyysturvalakia muutettiin vuoden 2018 alussa siten, että työttömyysetuutta alennetaan 4,65 prosenttia 65 päivän ajaksi, jos työtön ei ole osoittanut riittävää aktiivisuutta edeltävien 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana. Aktiivisuusehto katsotaan täyttyneeksi, jos henkilö on tarkastelujaksolla työskennellyt vähintään yhden kalenteriviikon verran työssäoloehtoa kartuttavassa työssä tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka osallistunut vähintään viisi päivää työllistymistä edistäviin palveluihin.
Aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan.
Lisäksi aktiivimallin käyttöönoton yhteydessä työttömyyden alussa olevaa työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhennettiin seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uusien omavastuupäivien tavoitteena on, että työttömät aiempaa enemmän hakeutuisivat myös lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen työhön ja pyrkisivät parantamaan edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille, millä pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä.
Aktiivimalli koskee niin työmarkkinatuen, peruspäivärahan kuin ansiopäivärahan saajia. Aktiivimallia ei kuitenkaan sovelleta henkilöön, joka työttömyysetuuden rinnalla saa jotakin työkyvyttömyyteen tai vammaan perustuvaa etuutta tai jolla on ensiasteessa vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus. Sitä ei sovelleta myöskään omais- tai perhehoitajiin.
Kela julkisti kesällä tuloksia aktiivimallista
Aktiivimalli on herättänyt laajaa mielenkiintoa sekä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskeinen kysymys aktiivimallissa on se, kuinka paljon se todella aktivoi työttömiä.
Kela päivitti viime elokuussa aktiivimallista saadut tulokset. Aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti-kesäkuussa noin 150 000 henkilöä. Eli nämä työttömät eivät olleet täyttäneet aktiivimallin ehtoja. Heistä 97 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja 54 000 ansiopäivärahaa.
Kansalaisaloitteessa lähdettiin siitä, että aktiivimallin johdosta työttömyysturvaa leikataan aina kun työnhakijan ponnistukset oman työllisyytensä edistämiseksi eivät ole tuottaneet tuloksia. Aloitteessa huomautetaan, että rekrytointipäätöksen tekee viimekädessä työnantaja ja että työvoimaviranomaiset päättävät työllisyyspalvelujen alueellisesta tarjonnasta ja osallistujien valinnasta palvelujen piiriin.
Aktiivisuusehdon täyttyminen ei näin ollen ole työnhakijan omasta toiminnasta kiinni ja siksi aktiivimalliin pohjautuvat päivärahaleikkaukset ovat kohtuuttomia, aloitteessa todetaan.
Valiokunta myöntää ongelmat
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti jo aktiivimallia koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä huomiota aktiivimallin ongelmiin. Valiokunnan mukaan alueiden työpaikkatarjonnan ja työnhakijoiden työllistymisedellytyksien erilaisuudesta johtuvia ongelmia.
”Aktiivisuusedellytyksen täyttymiseen vaikuttaa työttömän työnhakijan oman aktiivisuuden lisäksi eri alueilla tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja niiden laatu. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen saatavuus ja esimerkiksi palkkatuetun työn mahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla maata”, valiokunnan mietinnössä todetaan.
Valiokunnan saamien asiantuntija-arvioiden perusteella aktiivimallin vaikutuksia on vielä kuitenkin liian varhaista arvioida, koska selvityshankkeet ovat vielä kesken ja tietoa aktiivimallin vaikutuksista on kertynyt vasta kolmelta 65 päivän tarkastelujaksolta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että työttömien työnhakijoiden alueellinen jakautuminen ja vaikeasti työllistyvien työttömien määrä otetaan huomioon työllisyysmäärärahojen jakamisessa niin, että rahaa kohdistetaan alueille, joissa sille on eniten tarvetta. Lisäksi valiokunta painottaa työllisyyttä tukevien palvelujen kehittämistarpeita.
Valiokunnan mielestä palvelujen tulee vastata paremmin eri kohderyhmien tarpeeseen. Erityisesti vaikeasti työllistyville, pitkäaikaistyöttömille ja ikääntyville tulee olla tarjolla riittävästi heidän tilanteeseensa sopivia työllistämispalveluja niin, että aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle voidaan vähentää nykyisestä.
Valiokunnan mukaan aktiivimalliin kohdistettu voimakas kritiikki ja nyt käsiteltävänä oleva aloite osoittavat, että aktiivimallissa on epäkohtia. Malli ei ole kaikissa tilanteissa tarjonnut työllistymään pyrkineelle ja palveluun pääsyyn yrittäneelle työnhakijalle riittävästi keinoja osoittaa aktiivisuutta estääkseen joutumista vähennetylle etuudelle.
