Talouden trendit

Keksintöjen Suomi elää ja siihen voi myös sijoittaa


ThinkFinland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Rouhiainen.

Jos sinulla olisi aikakone, harkitsisit varmaan matkustamista menneisyyteen ostamaan menestyneiden yhtiöiden osakkeita.

Aikakonetta odotellessa sijoittajan täytyy kuitenkin tyytyä vähän riskialttiimpiin kasvuyrityksiin – ja muistaa, että menestykseen tarvitaan innovaation lisäksi bisnesälyä. 

ThinkFinland Oy perustettiin vuonna 2014 tukemaan suomalaisten keksintöjen pääsyä markkinoille ja menestystuotteiksi. Olennaista yrityksen toiminnassa on se, että edistettävät keksinnöt valitaan tarkasti. Toimintamalliin kuuluu, että kaikin puolin lupaavilta vaikuttavien keksintöjen ympärille perustetaan osakeyhtiö, joissa keksijät itse ovat mukana. Näiden yhtiöiden osakekantaan saavat etuosto-oikeuden ne, jotka omistavat ThinkFinlandin osakkeita.

“Toivomme yleensä, että keksintöyhtiöiden osakkeita ostavat ne, joilla on jotakin annettavaa yhtiölle. Usein tämä tarkoittaa omaan ammattiin liittyvää asiantuntemusta, mutta osakas on meille arvokas myös tuodessaan verkostonsa keksintöyhtiön käyttöön”, ThinkFinland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Rouhiainen kertoo.

Think Finlandin osakeanti on auki vuoden 2019 loppuun asti, ja sinä aikana itselleen voi merkitä yhtiön A-osakkeita. Antiehtojen mukaan pienin merkintämäärä on 500 euroa, jolla saa 25 Think Finland Oy:n osaketta. Enimmillään yksittäinen ostaja voi ostaa 20 000 eurolla tuhat osaketta.

Propellihattuja ja tuotto-odotuksia

Suomella on pitkään ollut maine Pelle Pelottomia kuhisevana maana, jossa innovaatioita syntyy toinen toisen perään. Läheskään jokaisesta keksinnöstä ei kuitenkaan tule kaupallista menestystä tai edes myyntikelpoista tuotetta.

“Vain ani harvoilla keksijöillä on itsellään tarpeeksi osaamista ja resursseja siihen, että he saisivat keksintönsä markkinakelpoisiksi omin voimin”, Rouhiainen kertoo.

Suomi oli vielä joitakin vuosia sitten Euroopan ykkösmaita patenttien määrässä. Luku on kuitenkin laskusuunnassa, sillä tuotekehityksen ja tuotannon kustannukset ovat täällä suuret. Propellihattuhenkeä kuitenkin löytyy, ja ThinkFinlandkaan ei toimintansa alkuvuosina uskaltanut markkinoida itseään juuri lainkaan.

“Jos olisimme markkinoineet itseämme, olisimme tukehtuneet keksintöihin. Nyt alamme olla tilanteessa, jossa resurssimme riittävät yhteydenottojen käsittelyyn”, Rouhiainen sanoo.

Usein keksijöillä on epärealistisia kuvitelmia keksintönsä arvosta.

“Minuun on vuoden sisällä ottanut yhteyttä kolme eri keksijää, jotka pelkäsivät niin kovasti keksintönsä varastamista, että he eivät uskaltaneet kertoa keksinnön ideaa minulle”, Rouhiainen kertoo.

“Realismia on kuitenkin se, että keksintö hyvä, jos joku on valmis maksaman siitä sata euroa.”

Tarvitaan siis paljon muutakin kuin kuningasidea, jotta käsissä olisi uusi rahasampo. ThinkFinland pyrkiikin taklaamaan riskejä ennen kuin keksintöön on uhrattu liian paljon työtunteja ja rahaa.

“Usein tuntuu, että startupeissa on enemmän rahaa kuin järkeä”, Rouhiainen naurahtaa.

“Meidän tavoitteemme on tuoda tekemiseen nimenomaan järkeä ja osaamista, jotta hyvästä ideasta voisi itää myös kaupallinen menestys.  Startupille, jossa on hyvä idea ja hyvä tekijätiimi, on paljon helpompi hankkia tarvittava rahoitus.”

Ideasta markkinoille

ThinkFinlandin toimintamalliin kuuluu, että yritykselle tarjotuista keksinnöistä seulotaan ne, joilla on tarpeeksi potentiaalia menestyä. Yrityksen osakkaat ja muut kiinnostuneet osallistuvat keksintöryhmään, jossa käydään läpi keksintöjä ja sitä, miten ThinkFinland voi omilla toimillaan mahdollistaa keksinnön kehittymisen kaupalliseksi menestystarinaksi.

“Keksintöryhmään osallistuvat saavat eteensä kupin kahvia ja salassapitopaperin allekirjoitettavaksi. Etsimme keksintöjä, joissa on uutuusarvoa ja käytettävyysarvoa. Lisäksi keksintöjen täytyy olla sellaisia, että saamme markkinoille saattamisen prosessin alkuun kustannustehokkaasti”, Rouhiainen sanoo.

Tie ideasta markkinoille on aina pitkä. Kun ThinkFinland on päättänyt alkaa työskennellä keksinnön ja keksijän kanssa, tehdään ensin analyysi markkinoista – onko keksinnölle kysyntää ja onko aika sille kypsä. Markkina-analyysin jälkeen seuraa yhtiöittäminen, jolloin etsitään myös oikeat osaajat mukaan keksintöyhtiön toimintaan. Yhtiö sitten huolehtii keksinnön tuotekehityksestä ja valmistuksesta.

“Valmiin tuotteen ja alkuperäisen keksinnön suhdetta voi kuvailla niin, että se, joka tietää alkuperäisen keksinnön toimintaidean, voi nähdä sen valmiista keksinnöstä. Käytännössä kuitenkin tuote muuttuu hyvin paljon prosessin aikana, ja aina haetaan edullisimmat ja toimivimmat ratkaisut tuotantoon”, Rouhiainen kertoo.

Kun tuote on valmis, tehdään vielä markkinatutkimus, jolla selvitetään, ketkä ovat asiakkaita ja mitä he ovat valmiita tuotteesta maksamaan. Lopulta vielä määritellään oikeat myyntikanavat.

“Kun koko prosessi on käyty läpi ideasta myyntiin, tarvitaan vielä roppakaupalla onnea. Tässä pätee niin sanottu kolmen O:n periaate: osaaminen, oikea-aikaisuus ja onni”, Rouhiainen hymyilee.

Potentiaalia muttei pikavoittoja

Tähän mennessä Think Finland on ollut mukana perustamassa seitsemää keksintöyhtiötä. Käytännössä valmiita markkinoille ovat verkossa toimiva huoltokirja Ovio CarBook sekä hierontainnovattioon pohjautuva Fricter Oy. Molemmilla tuotteilla on potentiaalia mullistaa toimintamalleja. Sähköisen huoltokirjan toivotaan leviävän lopulta jokaisen autonomistajan ja huoltamon käyttöön; Fricter tuo kokonaan uuden toimintatavan hierojille.

On tehty keksintö, josta asiantunteva joukko on kehittänyt markkinoilla toimivan tuotteen ja analysoinut sen mahdollisuuksia kaupalliseen menestykseen. Jotta kaikki ei kuulostaisi liian hyvältä, kannattaa muistaa, että lopulta lupaavistakin keksintöyhtiöistä ehkä yksi viidestä nousee oikeaan suurmenestykseen.

Varmoja pikavoittoja ei siis voi luvata tässäkään pelissä, mutta odotukset ovat suuria.

“Fricter-hierontakoneen osakeanti on nyt auki. Pidän ihan realistisena tavoitteena, että sijoituksen tuotto toisena vuonna voi jo olla saman suuruinen kuin sijoitettu alkupanos. Toisaalta meillä on myös TercoSys, joka mahdollistaa energian varastoinnin ja tuotannon hiilidioksidipäästöjä tuottamattomalla menetelmällä. Sen testilaitoksenkin perustaminen tulee maksamaan useita miljoonia euroja, mutta toisaalta menestyessään pienikin omistusprosentti voi osoittautua tuottoisaksi”, Rouhiainen sanoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös