Palkkojen julkisuus jakaa mielipiteitä. Työikäisten kansalaisten ja luottamusmiesten näkemykset palkkajulkisuudesta ovat varsin erilaisia.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti tammikuussa kolmikantaisen työryhmän laatimaan esitystä palkka-avoimuuden vahvistamiseksi. STM:n asettamassa työryhmässä valmistellaan tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja palkka-avoimuuden lisäämiselle lakiin säädettävällä pakolla. Työryhmän määräaika päättyy maaliskuun puolessavälissä.
SAK:n tavoitteena on saada ensi vaalikauden aikana lakiin määräykset, jotka turvaavat palkkatietojen avoimuuden työpaikoilla.
Palkka-avoimuudella on laaja kannatus SAK:laisten luottamushenkilöiden keskuudessa: yli 67 prosenttia heistä kannattaa palkkojen avaamista julkisiksi työpaikoilla. SAK:n luottamushenkilöpaneeliin vastasi 974 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua tammikuussa 2019.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan palkka-avoimuuden kannattajista lähes kolmannes (31,5 %) julkistaisi kaikki palkanosat. Pelkän tehtäväkohtaisen palkan julkistamisen kannalla on 22,8 prosenttia myönteisen vastauksen antajista.
Työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen korostaa, että avoimuus auttaisi korjaamaan perusteettomat ja epätasa-arvoiset palkkaerot työpaikoilla.
”Sukupuolten välisen palkkaeron kurominen umpeen on edennyt Suomessa liian hitaasti. Palkka-avoimuus edistäisi tätä tavoitetta ja tervehdyttäisi muutenkin palkkausta ja sen perusteita”, Mironen toteaa.
Luottamushenkilöistä 30,5 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on todettu perusteettomia palkkaeroja.
”On huolestuttavaa, että näin monella työpaikalla on todettu perusteettomia palkkaeroja. Toisaalta lähes puolet luottamushenkilöistä kertoi, että heidän työpaikallaan on ryhdytty toimenpiteisiin perusteettomien palkkaerojen korjaamiseksi”, Mironen toteaa.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK teki palkka-avoimuudesta puolestaan kyselyn työikäisille kansalaisille. Kansalaisten näkemykset poikkeavat selvästi luottamusmiesten käsityksistä. Tämä selviää Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä.
Kaksi kolmasosaa (66 prosenttia) työikäisistä kansalaisista vastustaa sitä, että heidän työkavereillaan olisi oikeus saada tieto heidän palkkansa suuruudesta ilman heidän suostumustaan.
Selvityksessä kysyttiin yli 1500 työikäiseltä, tulisiko hänen työkavereillaan olla oikeus saada ilman hänen suostumustaan työnantajalta tarkka tieto hänen palkkansa suuruudesta. Peräti kaksi viidesosaa (39 prosenttia) vastaajista oli tällaisesta pakollisesta palkka-avoimuudesta täysin eri mieltä. Noin neljännes (27 prosenttia) vastaajista oli jokseenkin eri mieltä. Vain kymmenesosa (9 prosenttia) oli täysin samaa mieltä siitä, että työkavereilla tulisi olla oikeus saada tieto heidän palkkansa suuruudesta.
Naiset vastustivat pakollista palkka-avoimuutta vähän useammin kuin miehet (naiset 69 prosenttia, miehet 64 prosenttia).
”Taloustutkimuksen selvityksen tulokset antavat selkeän viestin poliittisille päättäjille ja virkamiehille: kansalaiset eivät halua työkavereilleen oikeutta tietää heidän palkkojaan”, EK:n asiantuntija Katja Leppänen toteaa.
Lähes kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajista suuri enemmistö vastusti pakollista palkka-avoimuutta (67 – 86 prosenttia puolueesta riippuen). Poikkeuksena olivat vain vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat, joissa vastustajia oli vähemmän (vihreät 52 prosenttia, vasemmistoliitto 43 prosenttia).
