Makrotalous

Ekonomisti: Perustulo ei ole helposti toteutettavissa nyky-Suomessa

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi tänään julkaistuja perustulokokeilun ensimmäisiä tuloksia.

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset on nyt saatu. Kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä, kertoo Kela. Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin vertailuryhmän henkilötkään.

Perustuloa saaneilla oli keskimäärin vain 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla. Kelan mukaan työssäolopäiviä oli perustuloa saaneilla vuoden aikana keskimäärin 49,64, vertailuryhmään kuuluneilla puolestaan 49,25.

Tuloksiin tulee suhtautua varauksella

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki kehottaa suhtautumaan kokeilun tuloksiin tässä vaiheessa varauksella.

“Päällisin puolin tulokset näyttävät siltä, ettei työllisyys muutu lainkaan. Tulokset ovat tässä vaiheessa alustavia, eikä niistä pääse kunnolla käsiksi siihen, miksei vaikutuksia työllisyyteen ole. Tässä vaiheessa olisi väärin vetää johtopäätös, että työn tekemisen kannustimilla olisi merkitystä, tai että aktivointitoimenpiteillä ei olisi vaikuttavuutta.”, Kotamäki sanoo.

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset kattavat kaksivuotisen kokeilun ensimmäisen vuoden. Lopulliset, eli koko kokeilun tulokset julkaistaan vuoden 2020 aikana.

Kotamäen mukaan perustulokokeilun tuloksiin tulee suhtautua terveellä epäluulolla.

“Pitää kysyä, miksei työllisyysvaikutusta löydy. Onko niin, etteivät ihmiset ehtineet reagoida perustulomalliin? Onko niin, että ihmiset eivät yksinkertaisesti reagoi taloudellisiin kannustimiin tai he reagoivat hyvin vähän? Onko niin, ettei vastikkeellisuudella ole väliä, koska perustulohan on vastikkeetonta? Missä määrin pitkään työttömänä, perusturvan varassa olevien henkilöiden on ylipäätänsä mahdollista reagoida taloudellisiin yllykkeisiin? Vaikuttaako ja kuinka paljon, että kokeilu on määräaikainen?”, Kotamäki arvioi.

Perustulokokeilu ei itse asiassa tutki realistista perustuloa, vaan ennemminkin työn vastaanottamisen yllykkeiden parantumista sekä osittain sosiaaliturvan vastikkeellisuuden vähenemistä, ekonomisti huomauttaa.

“Tässä vaiheessa vastikkeettomuuden lisäämistä ja työn tekemisen kannustimien parantamista ei pysty erottelemaan toisistaan. Hieman yllättäviksi alustavat tulokset muuttuvat siksi, että työn vastaanottamisen kannustimien merkittävä, joskin väliaikainen, parantuminen ei siis näytä parantaneen juurikaan työllisyyttä.”

Suuri osa kokeiluun valituista ihmisistä haki työttömyystukea, vaikka heidät oli arvottu kokeilussa perustulon piiriin. Seurauksena byrokratian yksinkertaistuminen jäi pois näiden ihmisten kohdalla. Toisaalta työttömyysturvan sanktioiden merkitys kokeilussa katosi, kun sanktioiden sijaan henkilö tippuisi työttömyysturvalta saman suuruiselle perustulolle. Taloudelliset kannustimet työllistyä, eli matalammat efektiiviset veroasteet, olivat perustuloon arvotuilla ihmisillä selvästi paremmat.

Kotamäen mukaan yleisellä tasolla on mahdollista, että esimerkiksi työn tekemisen kannustimien parantuminen lisäisi työllisyyttä, mutta vastikkeettomuuden kasvattaminen ikään kuin neutraloi positiivisen vaikutuksen, eli vaikuttaa toiseen suuntaan. Näin ollen emme kokonaistasolla havaitse muutoksia.

Perustulomalli vaikea toteuttaa Suomessa

Kotamäki huomauttaa, että perustulomallien lanseeraaminen sellaiseen maahan kuin Suomi, jossa sosiaaliturvajärjestelmä on pitkälle kehittynyt, korkeatasoinen ja monimutkainen, on vaikeaa ja käytännössä kallista. Perustulo saattaa sen sijaan olla erinomainen malli kehittyvälle taloudelle, jossa sosiaaliturvan taso on matala tai vain osittainen.

“Perustulomallien käytännön toteutus kärsii myös monista haasteita, joita perustulokokeilussa ei yritetäkään ratkaista, eikä puolueiden malleissa ole juuri pohdittu. Yksi keskeinen vaikeus on esimerkiksi ansiosidonnaisten ja vastikkeellisten etuuksien yhdistäminen vastikkeettomaan perustuloon. Toinen haaste on hinta; realistisen suuruiset perustulomallit lisäisivät helposti julkisia menoja useilla miljardeilla. Tämä pitäisi rahoittaa jotenkin, eli käytännössä verotusta kiristämällä.”

Perustulokokeilu on tutkimuksellisesti mullistava asia Suomessa, sillä ensimmäisiä kertoja yhteiskuntapolitiikan alalla sosiaaliturvaa tutkittiin satunnaiskokeilulla. Kotamäen mukaan tuloksista riippumatta kokeilua voi tästä näkökulmasta pitää tärkeänä tutkimuksellisena avauksena ja siten periaatteellisesti merkittävänä asiana.

“Toivottavasti satunnaistettujen kokeiden tie ei ole päätöksessään, vaan päinvastoin alkamassa. Tutkittavia asioita kyllä riittää. Perustuloa tutkinut työryhmä on tehnyt uraauurtavaa työtä”, Kotamäki summaa.

Onko tässä markkinoiden helpoin tapa maksaa laskuja?

Moni suomalainen on siirtynyt käyttämään sähköisiä laskuja. Clark-sovelluksen avulla kaikki laskut voi maksaa mobiililla.

Lue lisää

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös