Makrotalous

Perustulokokeilun tulos on tyly – ei positiivisia työllisyysvaikutuksia

Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset on nyt saatu. Kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä, kertoo Kela.

Kelan mukaan kokeilun tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutusten tutkimus perustuu ensimmäisen kokeiluvuoden rekisteritietoihin. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.

Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta. Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Tulokset eivät anna aihetta hurraahuutoihin.

Perustulo ei lisännyt työllisyyttä

”Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan”, sanoo tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla. Kelan mukaan työssäolopäiviä oli perustuloa saaneilla vuoden aikana keskimäärin 49,64, vertailuryhmään kuuluneilla puolestaan 49,25.

Palkka- ja yrittäjätuloa saaneiden osuus oli perustuloa saaneilla noin prosenttiyksikön verran suurempi kuin vertailuryhmässä (43,70 % ja 42,85 %). Sen sijaan palkka- ja yrittäjätulojen määrä oli perustuloa saaneilla keskimäärin 21 euroa pienempi (4 230 euroa ja 4 251 euroa).

Jotain positiivista kokeilusta sentään saatiin irti. Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia tutkittiin kyselytutkimuksella, joka tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä. Hyvinvointivaikutukset näyttävät olevan positiivisia.

Perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet, paljastaa perustuloa saaneille tehty kysely. Perustuloa saaneista terveytensä koki hyväksi tai erittäin hyväksi 55 prosenttia ja vertailuryhmästä 46 prosenttia. Stressiä koki melko paljon tai erittäin paljon perustuloa saaneista 17 prosenttia ja vertailuryhmästä 25 prosenttia.

”Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa”, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Perustulon saajat luottivat vahvemmin myös omiin työllistymismahdollisuuksiinsa. Lisäksi he kokivat sosiaaliturvaetuuksien saamiseen liittyvän vähemmän byrokratiaa ja arvioivat vertailuryhmään kuuluneita useammin, että perustulo helpottaisi työn vastaanottamista ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Ylikännön mielestä rekisteri- ja kyselytutkimuksen tulokset eivät ole keskenään ristiriidassa. Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö arvioi.

Kritiikkiä kokeilua kohtaan

Tietokirjailija ja ex-kansanedustaja Osmo Soininvaara on kritisoinut perustulokokeilua ja niin hän tekee nytkin.

Tuoreessa blogissaan Soininvaara mainitsee kolme ongelmaa kokeilussa.

Ensinnäkin kokeiltava malli on Soininvaaran mielestä aivan tolkuttoman kallis, koska verotusta ei muokattu perustuloa vastaavaksi.

”Ei ole tarkoitus, että normaali palkansaaja saisi käteen 560 euroa aiempaa enemmän”, Soininvaara toteaa.

Toinen ongelma Soininvaaran mielestä on se, että kokeiluun otettiin vain työmarkkinatukea saavia, mikä tarkoittaa, että jokseenkin kaikki ovat pitkäaikaistyöttömiä.

”Heistä monen kohdalla työllistyminen on vaikeata, koska työkyky on mennyt. Tämä joukko tarvitsisi enemmän palveluja kuin kannusteita. Moni heistä ei pääse töihin, vaikka kuinka haluaisivat. Mielenkiintoisempia tuloksia olisi saatu, jos kokeeseen olisi valittu tavallisia ihmisiä, joilla on teoriassa varaa valita, menevätkö töihin vai eivät. Nyt ei myöskään kukaan voinut jäädä pois töistä perustulon vuoksi, koska kokeilun alkaessa kukaan ei ollut töissä.”

Kolmas ongelma on kokeilun määräaikaisuus.

”Kukaan ei tee pysyvää elämänmuutosta, muuta esimerkiksi maalle hoitamaan lampaita. Tälle ei oikein voi missään kokeilussa mitään.”

Kokoomuksen kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen sen sijaan vetää perustulokokeilusta varsin suorasukaiset johtopäätökset.

”2000 henkilön perustulokokeilu osoittaa, että perustulolla ei ole työllisyysvaikutuksia. Joillekin voi olla yllätys, minulle ei ole. Ihmisiä ei auteta jättämällä pienellä tulolla oman onnensa nojaan, vaan ohjaamalla kuntoutuksen ja koulutuksen kautta työmarkkinoille!”, Satonen kirjoittaa Twitterissä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös