Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää kansalaisaloitteen perusteella vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamista.
Vakuutuslääkärien toimintaa koskeva kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle viime huhtikuussa. Aloitteessa vaaditaan, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä on poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja. Aloitteessa tähdätään tapaturmavakuutuslain muuttamista siten että tuo mielivaltaisuus poistuu.
Kansalaisaloitteen mukaan vakuutus- eläkelaitosten lääkäreillä on ollut pitkään lain suojaama oikeus tehdä päätöksiä ilman vastuuta lausunnoistaan.
”Koko sosiaalivakuutusjärjestelmän uskottavuuden kannalta lääkäreiden antamilla lausunnoilla ja todistuksilla on keskeinen merkitys. Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten lääkäreille asetettu erivapaus lääketieteellisiä kannanottoja ja lausuntoja koskien on omiaan lisäämään epäluuloja koko järjestelmää kohtaan. Samalla käytäntö vähentää vakuutuspäätösten uskottavuutta ja on omiaan lisäämään vakuutetun kokemaa epäoikeudenmukaisuutta”, kansalaisaloitteessa todetaan.
Vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden ja ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden lausunnot tulee asettaa aloiteessa jatkossa muodollisesti yhtäläiseen asemaan. Aloitteessa vaaditaan, että vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden oikeus olla noudattamatta lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.
Kansalaisaloite on hieman alle 60 000 vahvistettua kannatusilmoitusta.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää mietinnössään kansalaisaloitteen hylkäämistä, mutta esittää kuitenkin, että hallituksen tulee valmistella esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi.
Valiokunnan mielestä aloitteessa ehdotettu lainmuutos ei vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan. Tämän vuoksi valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena lain muuttamista aloitteessa ehdotetulla tavalla.
Valiokunta toteaa kuitenkin, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.
Kansalaisaloitteessa kuvattuja vakuutuslääkäreiden lausuntoihin liittyviä kansalaisten kokemuksia lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluottamusta päätöksenteon riippumattomuuteen voidaan pitää huolestuttavina vakuutuspäätösten uskottavuuden ja järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta, valiokunta toteaa.
Valiokunnan mielestä tätä epäluottamusta kuvaa myös asiasta käytävä kansalaiskeskustelu.
”Tilanne on vakuutettujen kannalta ongelmallinen erityisesti silloin, kun korvauksen hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat vakuutus- tai eläkelaitoksen päätöksestä, eikä hakija saa riittävästi tietoa päätöksen taustalla olevista syistä”, valiokunnan lausunnossa todetaan.
Valiokunnan mukaan hylkäävien päätösten osuus vaihtelee etuuslajeittain huomattavasti.
”Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus oli viime vuonna 29 prosenttia. Vakuutusyhtiöille ilmoitetuista työtapaturmista ja ammattitaudeista noin 10 prosenttia evättiin joko juridisin tai lääketieteellisin perustein. Lääketieteellisellä työkyvyttömyysperusteella tehtyjen hylkäysten osuus Kansaneläkelaitoksessa on vuosittain noin 1,6 – 2,5 prosenttia hakemuksista”, mietinnössä todetaan.
Valiokunta pitää välttämättömänä vakuutuslääkärijärjestelmän edelleen kehittämistä ja kansalaisten oikeustajun huomioon ottamista tässä kehittämistyössä.
Valiokunnan mielestä valtioneuvoston tulee selvittää eri keinot, joilla vakuutuslääkärijärjestelmää voidaan edelleen kehittää ja arvioida mahdollisten lainmuutosten tarve ottaen huomioon myös kansalaisaloitteessa ja kansalaiskeskustelussa esiin tulleet koetut epäkohdat.
Korkein oikeus otti viime syksynä kantaa vakuutuslääkärien toimintaan. KKO antoi tuolloin oma-aloitteisen lakiehdotuksen hallitukselle. KKO:n lakiesityksen perusteena oli huoli suomalaisten oikeusturvasta vakuutusoikeudellisissa asioissa. KKO vaatii asettamaan Valviran velvolliseksi vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamiseen.
”Aloitteessa vaaditaan, että vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten omien lääkäreiden oikeus olla noudattamatta lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.”
– Melko vaatimaton vaatimus eli suomeksi ”suutari”. Miksei samantien puututtu itse asiaan, joka on se, että vakuutuslääkärien oikeus sivuuttaa lausunnoissaan sekä terve järki että lääketieteellinen tieto tulee poistaa ?
”… lausunnot tulee asettaa aloiteessa jatkossa muodollisesti yhtäläiseen asemaan.”
Tämäkin on lammastelua. ”Yhtäläinen muodollinen asema” on sanahelinää, joka ei mitenkään edistä sitä, että vakuutuslääkärin lausuntoa arvotettasiin samoin _lääketieteellisin_ kriteerein kuin hoitavan lääkärin, lääketieteellisestä konsensustiedosta puhumattakaan.
Tällä hetkellä vallitsee tilanne, jossa kuka tahansa hieman sivistyssanoja ja latinan fraaseja opetellut maallikko kykenee kumoamaan kymmenenkin alan erikoislääkärin asiantuntemuksen – eikä missään instanssissa joudu siitä vastuuseen, ei eettisesti, ei professionsa sisällä eikä taloudellisesti. Tilanne on niin absurdi, etten tuomitse niitä vakuutuslääkärien uhreja, joille sanan säilän lisäksi on tullut jokin muukin astalo mieleen asian korjaamiseksi.
Jos lopullinen oikeus joskus toteutuu ja sen palvelijat saavat palkkansa, vakuutuslääkäreille on Danten helvetissä varattu ihan oma paikkansa.
Tästä mielipiteestä – toki tuhat kertaa miedommin ulostettuna – olen saanut kenkää erään ammattiliiton palstoilta ja ainakin parista mediasta. Kannan tulevatkin kalossinkuvat ylpeänä, vaikka niille tila persuuksista loppuikin jo kesken.
”KKO vaatii asettamaan Valviran velvolliseksi vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antamiseen. ”
– Tälle oikeusneuvoshoivakodille puolestaan ei ole valjennut, mitä tarkoittaa sananlasku ”ei korppi korpin silmää noki”? ”Korppi” ei viittaa lääkäriin sinänsä vaan vakuutuslääkäriksi tai kyttäviraston lääkäriksi rappeutuneeseen(termi on vakuutuslääketieteen ikoni) alalajiin, joilla on keskinäinen ystävyys- ja yhteistyö- ja valheenantosopimus.