Rehnin mukaan keskuspankkien toimintaympäristö on viimeisen noin 10 vuoden aikana olennaisesti muuttunut.
Syitä tähän muutokseen ovat esimerkiksi finanssi- ja velkakriisin vaikutusten, väestön ikääntymisen sekä yleinen korkotason lasku, Suomen Pankin pääjohtaja toteaa pääkirjoituksessaan.
”Toimintaympäristön muutokset, viime vuosien kokemukset epätavanomaisesta rahapolitiikasta sekä karttunut tutkimustieto haastavat keskuspankit tarkastelemaan rahapolitiikan strategiaansa” Rehn arvioi.
Euroopan Keskuspankin rahapolitiikan strategia on Rehnin mukaan viimeksi päivitetty ennen finanssikriisiä vuonna 2003 ja muita sen jälkeisiä tapahtumia ja muutoksia. Pääjohtajan mukaan rahapolitiikan strategioista keskustellaan maailmalla nyt vilkkaammin kuin pitkään aikaan, ja myös eurojärjestelmän tulisi harkita uutta systemaattista arviota rahapolitiikkansa strategiasta.
Strategian uudelleenarviointiin on Rehnin mukaan useita syitä.
Yksi syy on lyhyiden riskittömien nimelliskorkojen painuminen hyvin alas. Alhainen korkotaso luo haasteita keskuspankkien perinteiselle korkopolitiikalle.
”Jos tämä nykyinen hyvin matalien korkojen ympäristö osoittautuu pitkäaikaiseksi ilmiöksi, mihin useat tutkimukset viittaavat, perinteisen korkopolitiikan liikkumatila varsinkin elvyttävään suuntaan jää pienemmäksi kuin mihin ennen finanssikriisin aikaa totuttiin. Korkopolitiikkaa on pystytty viime vuosina täydentämään ns. epätavanomaisilla keinoilla, kuten keskuspankkien arvopaperiostoilla, mutta inflaatio ei ole vielä kiihtynyt toivotusti euroaluella”, Rehn toteaa.
Toinen merkittävä seikka on se, että taloudellisen aktiviteetin ja inflaatiopaineiden välinen riippuvuus on pääjohtajan mukaan ilmeisesti viime vuosina heikentynyt.
”Puhutaan ns. Phillipsin käyrän loivenemisesta. Jos tämä ilmiö osoittautuu pysyväksi, se merkitsisi, että rahapolitiikan vaikutus kokonaiskysynnän kautta inflaatioon olisi heikentynyt.”
Kolmas tekijä ovat alentuneet inflaatio-odotukset, jotka ovat viime vuosina euroalueella laskeneet ja näin etääntyneet EKP:n hintavakauden määritelmästä. Tässä määritelmässä inflaatio tulisi olla keskipitkällä aikavälillä on alle mutta lähellä kahta prosenttia.
Rehnin mukaan alentuneille inflaatio-odotuksille on, että edellä mainituista syistä luottamus keskuspankkien kykyyn vaikuttaa inflaatiovauhtiin voi olla heikentynyt.
Alla oleva kuvaaja osoittaa, että niin sanottu pohjainflaatio (vihreä kuvaaja), josta on poistettu esimerkiksi ruoan ja energian hinnat, on pysynyt jo usean vuoden ajan selkeästi alle EKP:n inflaatiotavoitteen.
Näiden kolmen toimintaympäristön muutoksia kuvaavan tekijöiden vuoksi EKP:n rahapolitiikan strategia edellyttää uudelleenarviointia, Rehn toteaa.
”Tämä ei luonnollisesti merkitsisi hintavakauden ensisijaisen tavoitteen asettamista kyseenalaiseksi, mutta kylläkin rahapolitiikan toteuttamista ohjaavien periaatteiden, perusoletusten ja välineiden kattavaa tarkastelua.”
Pääjohtajan mielestä tahapolitiikan strategian tärkeimpiä tehtäviä on ohjata rahapolitiikkaa ja inflaatiota koskevia odotuksia siten, että ne tukevat rahapolitiikan tavoitteiden – ensisijaisesti tietenkin hintavakauden – saavuttamista nykyisissä, aiempaa selvästi vaativammissa olosuhteissa.
”Hyvä strategia toteuttaa tämän tehtävän siten, että se samalla tukee rahapolitiikan mahdollisuuksia vakauttaa reaalitaloudellista kehitystä ja siten ylläpitää kestävää kasvua ja korkeaa työllisyyttä.”
Yllä olevalla videolla pääjohtaja Olli Rehn käy läpi euroalueen rahapolitiikan tilannetta
