Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että sosiaaliturvajärjestelmämme edellyttää korjausta. Nykyinen malli on paitsi byrokraattinen, myös passivoiva. Tietyissä tilanteissa esimerkiksi työttömälle ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan.
VATT:n laatimat laskelmat esimerkiksi osoittavat, että esimerkiksi yksinhuoltajan bruttopalkan noustessa 800 eurosta noin 2400 euroon kuussa, käytettävissä olevat tulot eivät nouse juuri lainkaan. Bruttotulojen kolminkertaistuminen ei näy yksinhuoltajan arjessa lainkaan.
Yksinhuoltaja-esimerkissä kannustinloukun johtuvan asumistuesta ja toimeentulotuesta, jotka ovat tulosidonnaisia tukia. Sen sijaan elatustuki ja lapsilisät eivät riipu tuloista.
Vaihtoehdoksi nykymallille on esitetty yleensä perustuloa. Sen ydinidea on, että perustulon varassa elävän kansalaisen kannattaa taloudellisessa mielessä ottaa vastaan mitä tahansa työtä, niin tilapäistä kuin osa-aikaistakin, koska kaikki ansiot lisäävät käteen jääviä nettotuloja.
Perustulomalli myös vähentää byrokratiaa, koska perustulo ei ole tarveharkintainen etuus eikä siihen myöskään liity työnhakuvelvoitetta kuten nykyiseen työttömyyskorvaukseen.
Perustulokokeilu ei tuottanut toivottuja tuloksia
Valitettava tosiasia kuitenkin on, että Kelan toteuttaman perustulokokeilun tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi.
Kokeilussa mukana olleet perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin vertailuryhmän muut työttömätkään. Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla. Kelan mukaan työssäolopäiviä oli perustuloa saaneilla vuoden aikana keskimäärin 49,64, vertailuryhmään kuuluneilla puolestaan 49,25.
Koska perustulo on vastikkeeton korvaus kaikille työikäisille, olisi se luultavasti myös kallis ratkaisu. Kotamäki huomauttaa, että perustulomallien lanseeraaminen sellaiseen maahan kuin Suomi, jossa sosiaaliturvajärjestelmä on pitkälle kehittynyt, korkeatasoinen ja monimutkainen, on vaikeaa ja käytännössä kallista.
Mikä siis neuvoksi, jos perustulokaan ei ole ratkaisu. Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki huomauttaa, että perustulomallien lanseeraaminen sellaiseen maahan kuin Suomi, jossa sosiaaliturvajärjestelmä on pitkälle kehittynyt, korkeatasoinen ja monimutkainen, on vaikeaa ja käytännössä kallista. Perustulo saattaa sen sijaan olla erinomainen malli kehittyvälle taloudelle, jossa sosiaaliturvan taso on matala tai vain osittainen.
Jos perustulo ei siis ole oikea ratkaisu, niin mikä sitten on?
Kansalaisille 20 000 euroa ilmaista alkupääomaa
Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki on ehdottanut vaihtoehtoa, jota kutsutaan perustiliksi.
Perustili on jokaisen kansalaisen oma henkilökohtainen sosiaaliturvatili. Siinä sosiaaliturvan rahoittamiseen perittävät verot ja maksut ohjattaisiin noihin kansalaisten sosiaaliturvatileille, eikä valtion kassaan. Kansalaiset voisivat sitten vapaasti käyttää varoja tileiltään. Tukea saisi jopa nostaa sen jälkeenkin, jolloin tili menee miinukselle. Kun tuloja taas on, tilin saldo kasvaa.
Perustilin avulla jokainen kansalainen kustantaa itse elinkaarensa aikana tarvitsemansa tuet. Jos joillakin tuloja ei syystä tai toisesta kerry riittävästi elinkaaren aikana, saavat he nostaa tukea tililtä kuten nykyäänkin saa sosiaaliturvaa – tosin ilman ylimääräistä byrokratiaa, Lepomäki kertoo blogissaan.
Lepomäen esittämässä mallissa jokainen kansalainen saisi 18-vuotta täytettyään perustililleen 20 000 euron alkupääoman. Mikäli perustilin saldo vastaa alkupääomaa tai on sitä alempi, perustililtä saa nostaa korkeintaan 600 euroa kuukaudessa.
Mitä etua perustilistä sitten olisi?
Perustili poistaisi ensinnäkin byrokratiaa. Perustilin myötä ajan voi käyttää uusien toimeksiantojen hakemiseen sen sijaan, että täyttää työttömyysturvahakemuksia jatkuvasti päivittyvän työtilanteen mukaan, Lepomäki toteaa.
Lisäksi se olisi Lepomäen mielestä kannustava.
”Perustilimaailmassa myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa. Sillä ei riskeeraa koko sosiaaliturvaansa. Ensisijainen tarveharkinta jätetään aina ihmiselle itselleen. Ihminen on vapaa yhdistelemään eri tulolähteitä ja verotus siirtyy kulutushetkeen. Perustili toimii myös koulutustilinä: opintoja voi täydentää vaivattomasti työuran aikana.”
Lepomäen mukaan perustili myös madaltaa verokiilaa, lisää työn kysyntää ja tehostaa työnjakoa. Jokainen ammattilainen voi keskittyä niihin työtehtäviin, joissa on hyvä. Perustili sisältää myös y-tunnuksen, jolloin yrittäjäksi ryhtyminen on helppoa missä tahansa elinkaaren vaiheessa. Se hoitaa automaattisesti pienen kirjanpitovelvollisen byrokratian.
Perustili-ajatukselle on tullut tukea niin oikealta kuin vasemmalta. Mistä oikein on kyse? Kehitin perustilin alunperin malliksi, joka uudistaisi hyvinvointivaltion palvelemaan nykyaikaa. Se olisi 2020-luvun torpparilaki! https://t.co/zx8loQ0rVC
— Elina Lepomäki (@elinalepomaki) 30. maaliskuuta 2019
