Finanssialan etujärjestö vastustaa SDP:n ajatusta osinkoverotuksen uudistamisesta.
Tavallisen osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa.
Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Kuitenkin jos osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34.
Pörssiyhtiöiden osingoista menee pääomaveroja siis joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.
Sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkeyhtiöt, ammattiyhdistykset ja yleishyödylliset säätiöt ovat sen sijaan vapautettuja pörssiyhtiöiden osinkojen pääomaverosta. Kaiken lisäksi ”kymppikerholaiset”, siis listaamattomat yritykset, jotka omistavat pörssiyhtiöistä vähintään 10 prosenttia, saavat osingot verotta. Vasta kun sijoitusyhtiö maksaa omistajilleen osinkoja, tulevat verot maksuun.
SDP ajaa lähdeveroa
Puolueista ainakin SDP haluaisi saada sijoitusrahastojenkin osingot verojen piiriin.
Puolueen vaihtoehtobudjetissa se toteaa, että osinkojen veropohja vuotaa monin tavoin. SDP tiivistäisi veropohjaa perimällä ulkomaisien rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamista osingoista viiden prosentin lähdeveron. Tämä lähdevero tuottaisi SDP:n mukaan valtiolla 400 miljoonan euron verotulot.
Saksassa vastaava vero on 15 prosenttia ja se saattaa rahastosijoitukset tasapuolisempaa asemaan suorien osakesijoitusten kanssa, puolue perustelee.
Lisäksi seuraavalla vaalikaudella SDP uudistaisi listaamattomien osakeyhtiöiden verotusta siten, etteivät varakkaat yksityishenkilöt voi välttää veroja kierrättämällä tulojaan osakeyhtiöiden kautta.
Etujärjestö varoittaa rahastopaosta
Finanssialan yrityksiä Suomessa edustava Finanssiala Ry vastustaa SDP:n esittämiä osinkoverouudistuksia. Etujärjestön mielestä ne toteutuessaan johtaisivat sijoitusrahastojen nykyistä epäedullisempaan verotukseen ja houkuttelisivat rahastoja siirtymään pois Suomesta.
Yli viidennes suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketusta, yli 100 miljardin euron pääomasta tulee ulkomailta, lähinnä Ruotsista, Finanssiala muistuttaa. Järjestön mukaan rahastot ovat myös tärkeä osa kansankapitalismia, joka osaltaan tasapainottaa velkaantumista. Noin kolmannes suomalaisista kotitalouksista omistaa rahasto-osuuksia.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi painottaa, että kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä. Kaupin mukaan rahastojen kotipaikasta käydään kovaa kilpailua.
”Rahastotoiminnan siirtäminen maasta toiseen on huomattavan yksinkertaista. Suomi on toistaiseksi pärjännyt tässä kilpailussa suhteellisen hyvin mutta kilpailu kiristyy muun muassa EU:ssa vireillä olevan pääomamarkkinaunionihankkeen myötä.”
Suomen kilpailuvalttina on ollut riittävän selkeä, yksinkertainen ja ennustettava sääntely mukaan lukien verotus. Kauppi muistuttaa, ettei ole suinkaan yhdentekevää, missä arvo syntyy.
”Lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Sijoittajalle on aina tarjolla paljon vaihtoehtoja, mutta suomalaisten rahastoyhtiöiden ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää pitää rahastoliiketoiminta ja osaaminen kotimaassa. Se tukee monipuolista finanssisektoria, ylläpitää työpaikkoja ja tuo verotuloja sekä yritys- että tuloverotuksen kautta.”
Sijoitusrahastojen toiminta keskittyy Finanssialan mukaan Euroopassa yhä harvempiin paikkoihin. Suuria rahastomaita ovat erityisesti Irlanti ja Luxemburg. Rahastojen kauppa toimii vilkkaasti yli rajojen. Yhdessä maassa rekisteröity rahastoyhtiö voi perustaa rahastoja muihin maihin ilman paikallista toimipistettä. Eri maissa rekisteröityjä rahastoja on myös mahdollista sulauttaa toisiinsa.
”Rahastot ja rahastoyhtiöt valitsevat kotipaikkansa parhaimman toimintaympäristön perusteella. Tätä kisaa ei voiteta takamatkalta. Jotta suomalaiset rahastoyhtiöt pärjäisivät jatkossakin, on niiden toimintaedellytysten oltava samat kuin muissa EU-maissa. Kotimaista lainsäädäntöä on tähän saakka kehitetty oikeaan suuntaan ja kehitys on ollut myönteistä”, Kauppi sanoo.
Suomeen on rekisteröity yhteensä 24 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli helmikuun lopulla yhteensä 486 kappaletta.
