Suomessa vallitsee kohtuullisen laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä pitää uudistaa. Sosiaaliturva on paitsi byrokraattinen myös huonosti kannustava. Sosiaalietuuksia saavien ei välttämättä kaikissa olosuhteissa ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan työtä.
Yksi ratkaisumalli sosiaaliturvan uudistamiseksi on ollut perustulomalli. Siinä kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja vastikkeetta tietty summa rahaa kuukausittain toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu, eikä perustulon määrä vähene tulojen noustessa.
Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset saatiin helmikuun alussa. Kelan mukaan kokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä.
”Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan”, kertoi tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
Perustulokokeilu on saanut osakseen kritiikkiä. Esimerkiksi entinen kansanedustaja ja tietokirjailija Osmo Soininvaara on kritisoinut kokeilua siitä, että kokeiluun otettiin vain työmarkkinatukea saavia. Se tarkoittaa, että jokseenkin kaikki ovat pitkäaikaistyöttömiä. Soininvaaran mukaan heistä monen kohdalla työllistyminen on vaikeata, koska työkyky on mennyt. Tämä joukko tarvitsisi enemmän palveluja kuin kannusteita.
Perustulo ei tietenkään ole ainoa mahdollinen malli sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Siksi perustulokokeilun lisäksi valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkijoista koostuva ryhmä on tehnyt ehdotuksen kenttäkokeesta, jossa selvitettäisiin etuusbyrokratian, taloudellisten kannustimien ja informaation muodostamia esteitä työhön osallistumiselle.
Työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista tapaa vähentää kokeeseen osallistuvien henkilöiden kohtaamaa byrokratiaa osa-aikaisen työskentelyn aikana.
Kokeilut sisältäisivät joko työttömyysturvan ja asumistuen nykyistä yksikertaisemman haku- ja ilmoitusmenettelyn tai yksinkertaisemmat työaikasäännöt. Kokeilussa parannettaisiin myös osa-aikatyön taloudellisia kannustimia osalle koeryhmästä. Lisäksi osalle koeryhmästä tarjottaisiin selkeämpää ja täsmällisempää tietoa nykyisistä byrokratiamenettelyistä ja rahallisista kannustimista.
Ehdotettu kokeilu olisi varsin erilainen verrattuna perustulokokeiluun.
”Ehdotuksemme poikkeaa oleellisesti vuosina 2017–2018 toteutetusta perustulokokeilusta. Siinä sekä etuusbyrokratia että rahalliset kannustimet muuttuivat samanaikaisesti kaikille kokeilussa mukana olleille. Nyt laatimassamme ehdotuksessa erotellaan byrokratian, kannustimien ja informaation vaikutukset toisistaan, jotta voimme täsmällisemmin tietää, mitkä tekijät vaikuttavat eniten työllisyyteen”, arvioi VATT:n erikoistutkija Tuomas Matikka.
Tutkijoiden mukaan keskeinen kysymys on, miten osa-aikainen ja tilapäinen työnteko ja sosiaaliturva voidaan sovittaa yhteen nykyistä tehokkaammin.
Tutkijoiden ehdottaman kokeilun tulosten perusteella voitaisiin päätellä, mitkä tekijät vaikuttavat työllistymiseen voimakkaimmin, ja se antaisi näin suuntaviivoja sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseen.
