Tulevina vuosina keskieläkkeet tulevat jäämään nykyistä alhaisemmalle tasolle verrattuna väestön keskiansioihin nähden. Myös työeläkemaksut tulevat nousemaan.
Eläketurvakeskuksen mukaan matala syntyvyys vaikeuttaa eläkkeiden rahoitusta tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon joudutaan varautumaan.
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Laskelmien lähtökohtana on Tilastokeskuksen vuoden 2018 väestöennuste.
Sen mukaan työikäisten määrä laskee vuosina 2019 – 2085. Pitkällä aikavälillä lasku johtuu matalasta syntyvyydestä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä jatkaa kasvuaan ennustejakson loppuun.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna väestön kokonaishedelmällisyysluku oli Suomen historian matalimmalla tasolla. Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.
Kuluva vuosi tulee olemaan kahdeksas peräkkäinen vuosi Suomessa, kun syntyvyys laskee. Edellisen kerran syntyvyys on laskenut näin monena perättäisenä vuotena Suomessa 1960-luvulla.
Eläketurvakeskuksen mukaan heikkenevästä työllisten ja eläkeläisten suhteesta huolimatta yksityisen sektorin työeläkemaksu voidaan pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Sen jälkeen kuitenkin eläkemenot suhteessa palkkasummaan alkavat nousta voimakkaasti.
Työeläkemaksuun syntyy Eläketurvakeskuksen mukaan useiden prosenttiyksiköiden korotuspaine. Ennustetulla väestökehityksellä maksu ylittää 30 prosentin rajan laskentajakson loppupuolella.
”Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa”, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Koko työeläkejärjestelmän tasolla sen sijaan ei ole Eläketurvakeskuksen mukaan maksunkorotuspainetta.
Julkisella sektorilla eläkemenot suhteessa palkkasummaan nimittäin laskevat vuosisadan puolivälissä muun muassa aikaisemmista paremmista eläke-etuuksista aiheutuvan maksurasitteen helpottaessa. Eläketurvakeskuksen mukaan nykyisin koko työeläkejärjestelmän maksutulo on vajaa 30 prosenttia suhteessa työtulosummaan ja se riittää työeläkkeiden rahoittamiseen myös tulevaisuudessa.
Vuonna 2017 Suomessa asuvien henkilöiden keskieläke oli 1 656 euroa kuukaudessa. Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan eläkkeiden ostovoima jatkaa kasvuaan, ja esimerkiksi vuonna 2030 keskieläkkeen arvioidaan olevan noin 1 850 euroa. Yksilöiden väliset eläke-erot eivät ole kasvamassa.
Vaikka eläkkeet euroissa nousevat, jää eläkkeiden kehitys jälkeen työssäolevien ansiokehityksestä.
Maksussa olevat eläkkeet ovat pitkään olleet noin 50 prosentin tasolla väestön keskiansioihin verrattaessa. Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeiden taso suhteessa työikäisten ansioihin alkaa jäädä tämän tason alle vuoden 2030 jälkeen. Vuonna 2045 keskieläkkeen arvioidaan olevan 46 prosenttia keskiansiosta, kun se vuonna 2017 oli 53 prosenttia.
Tärkein syy alenemiselle on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän kasvusta johtuvaa eläkemenojen kasvua.
QZ
19.3.2019 at 13:28
Keskustelussa olisi tärkeää huomioida että seuraavat väestönkasvun ilmiöt pahentavat eivät korjaa tilannetta:
– Yksi nainen synnyttää 5 lasta joista 4 viettää loppuelämänsä kortistossa ja on siellä myös itse
– Tuodaan maahan peruskoulun käymättömiä 30v. miehiä, joista harva tulee nettoveronmaksajaksi
Sen sijaan Suomen pitäisi panostaa omavaraisuuteen niin energian (merituulivoima), ruuan (kaupunkien läheisyydessä sijaitsevat kasvihuoneet), asuntojen (tonttien myyntikielto ulkomaalaisille rahastoille) ja liikenteen (autojen jakamistalous) osalta, jolloin tarvitsee ostaa vähemmän ulkomailta ja pitää enemmän rahaa kotimaassa investointeja sekä kulutusta varten.
Bernstein
19.3.2019 at 18:11
Totta – mutta asian korjaaminen vaatisi 180 asteen poliittisen asennemuutoksen.
Pitäisi puuttua ainakin seuraaviin tabuihin:
1. ”Suurituloisten” lapset työllistyvät, pienituloisten eivät.
”Nuorilla, jotka tulevat alhaisen tulotason kodeista, jäävät työttömiksi jopa lähes kolme kertaa suuremmalla todennäköisyydellä kuin hyvätuloisten perheiden nuoret.”
http://www.osallisuustalous.fi/pareconfinland/2011/05/taloussanomat-perhetausta-vaikuttaa.html
Kommentti: Lapsilisät pitäisi siis porrastaa tulojen mukaan, mutta tällä kertaa niinpäin, että suurituloisille enemmän
2. Maahanmuuttajat eivät työllisty:
”…ulkomaalaistaustaisten, peruskoulun suorittaneiden nuorten syrjäytymis- ja työttömyysriski on lähes kuusinkertainen kantaväestön nuoriin verrattuna.”
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tem-taantuma-jattaa-maahanmuuttajat-jalkeen-elinoloissa/645768/
Kommentti: Poliittinen viherdemarivasemmisto kuitenkin haluaa 3-kymppiset irakilaismiehet Suomeen, joten seuraavan hallituksen aikana kansainvaellus vain kiihtyy.
3. Maahanmuutosta on oltava lupa keskustella ilman että leimataan ”kansanviholliseksi”.
Susanna Koivulan matutekstin pistin lähinnä siksi, että on melkoinen saavutus saada muu kuin maahanmuuttoa ylistävä teksti julkaistuksi Uukkarissa:
http://susannakoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192313-maahanmuuttokeskustelun-avoimuuskoe
Kommentti: Koivula on selvästi maksanut Huuskoselle saadakseen kirjoituksensa läpi. Minun kirjoittamanani se poistettaisiin oitis kaikista valtamedioista. Kokemusta on.