Sijoitusten ostojen ja myyntien oikea ajoittaminen on tunnetusti sijoittamisen vaikein haaste. Muutama esimerkki osoittaa sen hyvin havainnollisesti.
Monen mielestä ajoittaminen ei ole vain vaikea, vaan se on suorastaan mahdoton haaste. Sen vuoksi yksi suoraviivaisista sijoitusneuvoista kuuluu näin: unohda ajoittaminen.
Osakemarkkinoilla liikkeet ylös- tai alaspäin eivät ole tasaisia. Nousumarkkinassa nousu on välissä kiivaampaa, välissä maltillisempaa. Laskumarkkinassa mennään välissä rauhallisesti alaspäin ja välissä osakemarkkinat suorastaan romahtavat.
Sijoittajalla voi olla kova houkutus yrittää nostaa osakepaino korkealle kovimpien nousujen ajaksi ja laittaa osakkeet myyntiin tai muutoin suojata salkku ennen laskurytinää.
Ongelma on vain siinä, ettei kukaan voi tietää tulevaa etukäteen. Täysin mahdotonta on ennustaa ne kovimmat lasku- ja nousupäivät.
Maailman menestynein sijoittaja Warren Buffett on usein varoittanut tästä yleisestä amatöörisijoittajien sudenkuopasta: osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeiden ennustaminen ei hänen mukaansa kannata.
”Ihmiset tekevät suuren virheen, jos he kuvittelevat voivansa ennustaa osakemarkkinoiden lyhyen aikavälin liikkeitä – tai jos he kuuntelevat markkina-ajoituksesta puhuvia ihmisiä”, Buffett painottaa.
Otetaan muutama esimerkki ajoittamisen vaikeudesta.
Morningstar tutki vuonna 2014, miten sijoittajien keskimääräinen dollari on tuottanut rahastoissa verrattuna siihen tuottoon, jonka rahastot ilmoittavat sivuillaan.
Tutkimuksessa rahastosijoittajien tuotot jaettiin kahteen komponenttiin. Sijoittajien tuotto on niin sanottu pääomapainotettu tuotto. Rahastojen ilmoittama tuotto on niin sanottu alipainotettu tuotto, joka kertoo kuinka paljon rahasto olisi tuottanut, jos rahastoon sijoitettu summa olisi vain pidetty esimerkiksi viiden vuoden ajan.
Morningstarin tutkimus osoittaa, että sijoittajien tuotto on ollut lähes 2,5 prosenttiyksikköä heikompi kuin rahastojen ilmoittama tuotto. Keskimääräisen rahaston sijoittaja on saanut 4,81 prosentin vuosittaisen tuoton. Sen sijaan keskimääräinen rahasto on tuottanut 7,30 prosenttia.
Ostamalla ja myymällä rahasto-osuuksia sijoittajat ovat siis tehneet itselleen karhun palveluksen. Aktiivinen rahastokauppa on keskimäärin johtanut huonompaan lopputulokseen kuin niin sanottu osta ja pidä -sijoitusstrategia.
Toisen esimerkin ajoittamisen vaikeudesta osoittaa jättipankki J.P. Morgan. Vuoden 2019 Eläkeoppaassaan pankki osoittaa, miten tehokkaasti osakesalkun tuotto rapautuu, jos sijoittaja vetäytyy markkinoilta väärään aikaan.
Pankki tarkastelee 20 vuoden ajanjaksoa vuosina 1999 – 2018. Jos sijoittaja oli poissa osakemarkkinoilta tuon ajanjakson 10 tuottoisinta päivää, katosi sijoittajan kokonaistuotosta peräti puolet! Kyseessä ei todellakaan ole siis pieni menetys verrattuna osta ja pidä -sijoitustyyliin.
Sijoitussivusto Motley Fool laati taulukon, joka osoittaa kuinka paljon 10 000 dollarin sijoituksen tuotto jää osta ja pidä -tuottoa alhaisemmaksi, jos sijoittaja menettää parhaiten tuottaneita päiviä. Vertailussa sijoitukset tehtiin 20 vuoden aikana Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksiin.
| Sijoitusstrategia | Sijoituksen arvo, dollaria | Vuosi- tuotto |
| Osta ja pidä | $29,845 | 5.62% |
| Ilman 10 parhaiten tuottaneita päiviä | $14,895 | 2.01% |
| Ilman 20 parhaiten tuottaneita päiviä | $9,359 | -.33% |
| Ilman 30 parhaiten tuottaneita päiviä | $6,213 | -2.35% |
| Ilman 40 parhaiten tuottaneita päiviä | $4,241 | -4.2% |
| Ilman 50 parhaiten tuottaneita päiviä | $2,985 | -5.87% |
| Ilman 60 parhaiten tuottaneita päiviä | $2,144 | -7.41% |
Esimerkiksi 20 parhaiten tuottaneen päivän menettäminen laskee salkun arvon alle kolmasosaan osta ja pidä -strategiaan verrattuna. Vaikutus on todella dramaattinen ja sitä tehostaa vielä korkoa korolle ilmiö. Jos sijoittaja menettää tuottavia päiviä, ei hän pääse niiden päivien osalta nauttimaan korkoa korolle -ilmiön pitkäaikaisesta vaikutuksesta sijoitussalkun tuottoon.
Hyvä artikkeli, tosin mielestäni tässä annetaan liikaa painoarvoa potentiaalisesti menetetyille parhaimmille tuottopäiville, joita pörssi olisi voinut tuottaa. Kiinnostavaa olisi tietää, minkälainen tuotto olisi ollut ilman huonoiten tuottanutta 10 päivää, 20 päivää ja niin edelleen. Vaikka monet sijoituskonkarit ovat sitä mieltä (buffet etunenässä), että ajoittamisessa ei voi onnistua on siitä huolimatta päiväkauppa joillekin tuottoisa elinkeino. Itse olen erittäin kiinnostunut päiväkaupasta ja olen saanut kohtuullista tuottoa siinä määrin, että tuotoilla on mahdollista kattaa opiskelijaelämän kustannukset paremmin kuin hyvin ja haluaisin enemmän myös ajoittamista ja päivänkauppaa neutraalissa valossa esittäviä artikkeleita.