Kumppaniblogit

Kiinan kaupan asiantuntija Ding Ma kertoo sijoittajan näkökulmasta, kuinka suomalaiset yritykset voisivat menestyä Kiinassa

Jos olet seurannut talousuutisia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, olet varmasti huomannut, että Kiina on suuri mahdollisuus. Kyllä. Kolmenkymmenen vuoden ajan Kiinan tarjoamista suurista mahdollisuuksista Kiinaan on puhuttu aivan riittämiin. Mutta jos ei itse ole koskaan käynyt Kiinassa tai osaa kieltä tai edes ymmärrä kulttuuria, kuinka silloin voisi sijoittajana suhtautua positiivisesti Kiinan tuomiin mahdollisuuksiin?

Tämä on aito ongelma monelle sijoittajalle: Oikeanlaisen tiedon puute. Koska monet korkean tason ekonomisitkin Suomessakin aidosti myöntävät, että he eivät ymmärrä Kiinan markkinaa riittävästi, jotta voisivat antaa luotettavaa informaatiota Kiinan talouden tuomista mahdollisuuksista. Sen vuoksi päätinkin kysyä asiasta sellaiselta asiantuntijalta, joka oikeasti tietää Kiinan tilanteesta. Asiantuntijalähteenä on Kiinan kaupan asiantuntija Ding Ma.

Kiinan kaupan asiantuntija Ding Ma on siis itse kotoisin Kiinasta, hän puhuu kiinaa ja hän myös ymmärtää Kiinan kulttuuria. Ding on toiminut markkina-analyytikkona Pekingissä. Hän on myös työskennellyt 4 vuotta Kiinassa ulkoasiaiministeriöissä ja vuoden viennin edistämiskeskuksessa. Ding on ollut myös mukana mm. Tencentin ja Supercellin Kiina-operaatioissa. Tällä hetkellä hän työskentelee Etelä-Karjalan maakuntaliitossa Aasia-asiantuntijana. Koska Kiina on ollut myös itselleni suuri mysteeri markkinoilla, pyysinkin Dingiä haastatteluun. Tavatessamme Ding veljellisesti opastikin minua kuinka Kiinan markkinaympäristöä tulisi havainnoida suomalaisen sijoittajan näkökulmasta.

Tässä kirjoituksessa käsittelemme ensin Kiinan markkinatilannetta suomalaisen yrityksen näkökulmasta Kiinan kilpailutilanteen suhteen. Sen jälkeen käsittelemme Kiinan suunnitelmataloutta, jonka jälkeen käymme läpi ympäristökysymyksiä sekä ihmisoikeustilannetta. Lopuksi perehdymme vielä lopuksi raaka-aineisiin sekä Kiinan valuuttaan renminbiin että USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan vaikutuksiin yrityksille. Näin Kiinan kaupan asiantuntija Ding Ma opasti minua Kiinan markkinatilanteesta:

Kiina on yksi maailman kilpailluimmista markkinoista

Kiinassa on 1,3 miljardia asukasta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että suomalaisen yrityksen olisi helppo tulla Kiinan markkinoille kilpailemaan kiinalaisten tuotteiden kanssa. Kiina on nykyään yksi maailman kilpailluimmista markkinoista, joten ilman hyvää kilpailuetua, paikallisen kielen ja kulttuurin ymmärrystä, suomalaisen yrityksen hyväkin osaaminen saattaa jäädä muiden varjoon. Ulkomaiset yritykset kun eivät edes kilpaile suoraan kiinalaisten tuotteiden kanssa vaan ulkomaiset yritykset kilpailevat ennemminkin keskenään. Kiinalaiset yritykset puolestaan kilpailevat kasvavista sisäisistä markkinoista mutta myös yhä enemmän ulkomailla ja etenkin high end-laatuluokassa, joten käsitys Kiinasta ainoastaan alemman hintalaatuluokan maana alkaa pikkuhiljaa sekin jäädä jo menneisyyteen.

Yhteisyrityksen perustaminen paikallisen toimijan kanssa on usein lähtökohtainen vaatimus ulkomaiselle toimijalle, mutta sen kanssa tulee olla kuitenkin tarkkana, että minkälaisen kiinalaisen kumppanin kanssa yhteistyössä haluaa toimia, koska myös ulkomaisen toimijan osalta liiketoiminnan kannattavuus tulee saada halutulle tasolle, jotta tällaisessa yhteisyrityksessä olisi todelliset taloudelliset edellytykset pitempiaikaiselle kannattavalle yhteistyölle. Ja näin menestyvät toimijat Kiinassa normaalisti toimivatkin: Selvitetään yhteisyrityskumppanit huolella, jonka jälkeen voidaan kumppanuuden kautta pystytään laajentumaan kannattavasti ja nopeasti. Se on myös hyvä muistaa, että lainsäädännön osalta tuotteiden IPR:t eli aineettomien oikeuksien kopionti on edelleen todella yleistä ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi on hyvä muistaa, että mahdolliset oikeusistunnot taas saattavat kestää IPR-oikeuksien loukkaustilanteissa useita vuosia, joten mahdollinen taloudellinen hyöty tuomion ollessa suotuisa saattaakin kuihtua nopeasti kokoon pitkän oikeustaistelun vuoksi.

On myös hyvä muistaa, että kiinalainen sijoittaja on tottunut myös hyviin tuottoihin viime vuosien aikana etenkin kiinteistösijoitusten osalta, jossa vuotuinen IRR eli efektiivinen korko on ollut kiinteistösijoituksissa 15 %, joten kiinalainen sijoittaja vaatiikin nopeita tuottoja jo parin kolmen vuoden aikana, jolloin suomalaisenkin yrityksen tulee kasvattaa esimerkiksi asiakasmääriään tai alkuvaiheessa markkinaosuuttaan monesti yleensä vähintään kymmenkertaisesti, jotta kiinnostus yhtiön toimintaan edes säilyisi. Kiinteistökupla on kuitenkin muuttanut tilannetta, joten kiinalaiset sijoittajat ovatkin alkaneet sijoittamaan enemmän start up-projekteihin sekä teknologiainvestointeihin, mutta odotukset hyvistä tuotoista ovat edelleen säilyneet kovina. Yhteisyritysten osalta tämä tarkoittaa, että suomalaisen yrityksenkin on kehityttävä vähintään odotettua vauhtia, koska muuten kiinalaisen sijoittajan kärsivällisyys saatta loppua.

Kiinan suunnitelmatalous

Kiinassa on yksipuoluejärjestelmä sekä suunnitelmatalous, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että viisivuotissuunnitelmassa linjataan strategiset painoalueet seuraaviksi vuosiksi eteenpäin. Yrityskenttä seuraakin Kiinassa tarkasti näitä painopistealueita, sillä näihin painopistealueisiin on luvassa valtion tukea rahoitusinstrumenttien muodossa, jotka sisältävät takautuvan lainaosan. Valtio ei siis suoraan ole mukana yritystoiminnassa vaan Kiinan valtion toimintamalli on jopa lähellä suomalaista valtion tapaa toimia markkinoilla esimerkiksi Finveran rahoitusmallin suhteen, jolloin tiettyjä ennakkoon päätettyjä toimialoja pyritään rahoituksella tukemaan. Seuraavaksi käsitellään Kiinan suunnitelmatalouden merkittävimpiä painoalueita.

Tällä hetkellä Kiina pyrkii valmistusmaan sijaan olemaan teknologisen kehityksen kärkimaa, jota varten on myös tehty kansallinen Made in China-ohjelma. Tämän ohjelman tarkoituksena on tavoitteena on, että Kiina pyrkii olemaan teollisuusautomatisoinnin ja robotiikan kärkimaa maailmassa. Näihin automatisointiin ja robotiikkaan liittyvät myös tekoäly, big data ja tiedonlouhinta sekä koneoppiminen, sähköautot, älylaitteet ja energiatehokkuus. Esimerkiksi BKT:lla mitaten Kiina panostaa robotiikan kehitykseen tällä hetkellä eniten koko maailmassa. Kiinalaiset yritykset ovat myös hankkineet strategisilla ostoilla mm. Saksasta robotiikan yhden suurimmista yrityksistä yritysostoin, joista yhtenä esimerkkinä on Kuka AG. Tämä on vain yksi esimerkki kuinka kiinalaiset yritykset peilaavat valtion strategiaa omassa toiminnassaan. Vapaakauppasopimuksia Kiina ei siis riko, vaikka monesti niin kuvitellaankin.

Ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset

Toinen esimerkki suunnitelmataloudesta on, että Kiina on linjannut, että 2030 kaduilla ei enää ole polttomoottoreilla kulkevia autoja, jolloin kaikki autot olisivat sähköautoja. Kiina näyttää esimerkkiä antamalla päivämäärän, josta monet länsimaat voisivat ottaa mallia. Tehostustoimenpiteenä toimii vielä Blue Sky Protections War 2017-ohjelma, jonka mukaan polttomoottorikäyttäisiä autoja valmistavia tehtaita ei saa enää perustaa Kiinaan. Kiina on siis enemmän tosissaan ympäristöohjelmassaan polttomoottorikäyttöisten autojen suhteen kuin länsimaissa monesti oletetaan. Toki on muistettava, että Kiinalla riittää myös paljon haasteita ympäristökysymysten osalta.

https://qz.com/1500793/chinas-banning-new-factories-that-only-make-fossil-fuel-cars/

Ihmisoikeuksien osalta Kiinassa riittää edelleen paljon tehtävää. Esimerkkinä uiguurikysymys ja viimeksi kanadalaisen Robert Schellenbergin kuolemantuomio. Mutta suomalaisten yritysten toimintaan Kiinassa ihmisoikeuskysymyksillä ei ole niinkään ollut kaupallisia vaikutusta, sillä suomalaiset yritykset eivät ole saaneet nootteja Kiinalta kuten esimerkiksi norjalaiset ja ruotsalaiset yritykset, joten suomalaisilla yrityksillä on ainakin poliittinen etu mm. muihin Pohjoismaihin nähden Kiinan markkinoilla.

Raaka-aineet ja valuutat

Viime vuosikymmeninä Kiina on raaka-ainepuolella tarvinnut niin terästä, öljyä kuin myös ruokaakin. Nykyään Kiina ei enää tarvitse niinkään terästä, mutta öljyä, ruokaa, jalometalleja, maatalleja sekä puutavaraa puolestaan tarvitaan paljon väestön edelleen kasvaessa ja myös teollistumiskehityksen vuoksi. Ruokamarkkinoilla on kuitenkin hyvä muistaa, että hyväksimisprosessi olla teknisesti erittäin vaativa ja aikaa vievä prosessi. Valuutan osalta Kiinalla on devalvaatiopaineita. Kiinan valuutta renminbi, joka on lähtökohtaisesti luotu sisämarkkinoiden käyttöön, tarjoaa myös pääsyn Kiinan markkinoille. Etenkin renminbin nostaminen IMF:n valuuttakoriin on luonut positiivisia odotuksia renminbin tulevan kehityksen suhteen. Renminbin käyttö onkin yleistynyt Kaakkois-Aasiassa, mutta se on kuitenkin kokonaisuutena vielä hyvin vähäistä tällä hetkellä.

Kauppasodan tilanne ja sen vaikutukset yritysten toimintaan

USA ja Kiina neuvottelevat siis tällä hetkellä edelleen tulleista. Kiinan ja USA:n ennustettu maaliskuun jatko ei tuottanut uusia yhteisymmärryksiä. Viimeisimmän tiedon mukaan sopimuksessa ollaan päästy ainakin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin mukaan eteenpäin, mutta mitään valmista sopimusta ei ole kuitenkaan syntynyt.

Kauppasodassa Kiinaa on syytetty hitaasta neuvottelukulttuurista, mutta todellisuudessa neuvottelukulttuuri Kiinassa on nykyisin jo nopeaa. Sen sijaan hitaus ja monimutkaisuus tulevat yhteisen kielen puutteesta, koska vanhemmat sukupolvet, jotka ovat nyt vallassa, eivät edelleenkään ymmärrä englantia yhtä hyvin kuin ehkä pitäisi. Kiina pyrkii myös olemaan maailman johtava valtio, jolloin siinä tilanteessa USA ei voisi näyttäytyä ulospäin lapsenvahtina Kiinalle, jolloin myös sillä seikalla, että miltä asiat näyttävät julkisuuteen on erittäin paljon merkitystä. Esimerkiksi USA ei voisi valvoa vuosittain Kiinaa tullien noudattamisen suhteen, koska se ei antaisi kuvaa Kiinasta todellisena suurvaltana. Kiina haluaa siis olla myös niin sisäisesti kuin myös ulkoisestikin todellinen suurvalta nyt ja tulevaisuudessa.

Aurinko tulee siis nousemaan idästä… myös tulevina vuosikymmeninä.

Näin siis Kiinan mahdollisuuksista Kiinan kaupan asiantuntija Ding Ma. Toivottavasti tämä kirjoitus avasi uusia näkökulmia Kiinan markkinoista.

Haluan myös erityisesti korostaa, että tässä kirjoituksessa esitetyt sijoituskohteet eivät ole sijoitussuosituksia eikä kirjoituksessa tarjota muutoinkaan sijoitusneuvoja.

Aurinkoista kevään jatkoa!

Henri Väkeväinen

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös