Pankin mukaan Suomen talouskasvu hidastuu vuosina 2019 – 2021. Rahapolitiikka on muuttunut asteittain kevyempään suuntaan.
Handelsbankenin mukaan rahapolitiikan viritys on maailmalla muuttunut jo astetta kevyempään suuntaan, kun sekä Fed että EKP ovat viestineet pidättäytyvänsä koronnostoista ja tuoneet pöytään myös muita tukitoimia.
Pankki arvioi tuoreessa talousennusteessaan, että Fed ryhtyy laskemaan korkoa vuonna 2020 taloustilanteen heikentyessä tuntuvammin, ja pankki odottaa Fediltä yhteensä kolmea koronlaskua.
EKP ei nosta korkoa vuosina 2019 – 2021, Handelsbanken uskoo. Kun myös Kiinassa talouspolitiikka on muuttunut elvyttäväksi, odottaa pankki, että globaalin raha- ja finanssipolitiikan tukitoimien ansiosta vakavampi taantuma voidaan välttää.
Pitkät valtionlainojen korot laskevat edelleen tämän vuoden lopussa ja USA:n dollari heikentyy euroa vastaan. Pankki ennustaa euron kurssin Yhdysvaltain dollaria vastaan lähestyvän tasoa 1,25 vuonna 2020.
Suomalaiset kuluttajat varovaisina
Handelsbanken laskee Suomen vuoden 2019 BKT-ennusteen 1,5 prosenttiin (edellinen ennuste 1,7 %) ja pitää vuoden 2020 ennusteen 1 prosentissa. Vuonna 2021 BKT kasvaa enää vain 0,8 prosenttia. Talouskasvun hidastumisen takia työttömyysasteen lasku päättyy vuonna 2021.
”Suomalaiskuluttajat maalailevat kuluttajabarometrin mukaan Suomen taloudelle varsin synkkää kasvua tälle vuodelle”, kertoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Vuonna 2018 yksityisen kulutuksen kasvu jäi kaikkiaan 1,4 prosenttiin, kun kertakulutushyödykkeiden kulutuksen kasvu pysyi negatiivisena jo toista vuotta peräkkäin. Kotitalouksien varovaisuuden ja säästämisen lisääntyminen jo viime vuoden lopussa vaimentavat kulutuksen kasvuodotuksiamme vuosina 2019–21.
”Historia on osoittanut, että suomalaiset kuluttajat ovat olleet varsin hyviä talouden käännekohtien ennustajia”, muistuttaa Tiina Helenius.
Handelsbankenin mukaan Suomen suotuisa työllisyyskehitys on törmäämässä resurssirajoitteisiin, tämän puolesta puhuvat yritysten rekrytointivaikeuksien lisääntyminen ja työllistämisaikomusten maltillistuminen.
”Perinteisesti nämä tekijät ovat myös enteilleet suhdannekäänteen lähestymistä”, kertoo pankin ekonomisti Janne Ronkanen.
Suomen työttömyysaste käy pohjalukemissaan 6,5 prosentissa vuonna 2019–20 ja kääntyy nousuun, kuten muuallakin euroalueella, vuonna 2021. Vuoden 2021 työmarkkinatilanteen heikentyminen tarkoittaa, että julkisen talouden tasapaino, joka seuraa vahvasti työllisyyden kasvua, ei enää kohene, ennustaa Handelsbanken.
”Suomen viennin kannalta erityinen huolenaihe ovat Euroopan kasvunäkymien heikentyminen ja erityisesti Saksan teollisuustuotannon laaja taantuminen, jossa käännettä parempaan ei vielä näköpiirissä”, sanoo Tiina Helenius.
Pankin mukaan Suomen tavaravienti Saksaan ylsi vuonna 2018 lähes 10 miljardiin euroon ja Saksa oli Suomen ylivoimaisesti suurin vientimaa, jonka osuus oli peräti 15 prosenttia koko Suomen tavaraviennistä. Molemmat taloudet kärsivät maailmantalouden ja erityisesti kehittyvän maailman kasvun hidastumisesta.
Luottamusilmapiirin heikentyminen Euroopassa tämän vuoden alussa uhkaa vähentää entisestään eurooppalaista investointikysyntää. Tämä uhkaa Suomen kasvua luonnollisesti investointivientimme, mutta myös oman yrityssektorimme investointisuhdanteen kautta. Suomalaisyritysten (pois lukien rahoitusalan yritykset) investointiaste, eli investointien suhde bruttokansantuotteeseen, on jäämässä merkittävän heikoksi tämän noususuhdanteen aikana. Investointiaste heikentyikin selvästi edellisvuonna.
Maailmantalouden kasvu hidastuu
Maailmantalouden kasvuvauhti on hidastunut 12 kuukauden aikana. Handelsbankenin mukaan vallalla on huoli odotettua heikommasta talouskehityksestä, kun kasvunäkymät ovat pysyneet vaisuina niin Kiinassa kuin Euroopassa ja USA:ssakin talouden vahvin veto näyttää olevan takanapäin.
Handelsbankenin mukaan globaalin kasvun hidastuminen heijastelee tyypillistä noususuhdanteen kypsymistä, jossa resurssirajoitteet alkavat rajoittaa kasvua ja aikaisemman talouspolitiikan elvyttävät vaikutukset väistyvät. Samalla poliittinen epävarmuus ja kauppakonfliktit ovat tehneet niin yrityksistä kuin kuluttajista varovaisempia
Keskeinen tekijä maailmantalouden kasvuolosuhteiden heikentymiselle on pankin mukaan Kiinan talouskasvun hiipuminen aikaisemman raha- ja luottopolitiikan kiristämisen takia. Nyt Kiinan viranomaiset ovat vaihtaneet suuntaa, ja talouskasvua tuetaan raha- ja luottopolitiikan keinojen lisäksi veronkevennyksillä. Odotamme vaikutusten näkyvän loppuvuoden aikana, mutta Kiinan BKT:n kasvun hidastumista toimet eivät estä.
Globaalin kysynnän kasvun hidastuminen on heijastunut erityisen voimakkaasti Eurooppaan, jossa yrityssektorin suhdannebarometrit, teollisuuden tilaukset ja tuotanto ovat kevään aikana jatkaneet laskuaan. Italia on ajautunut taantumaan ja Saksassa teollisuustuotannon pudotus on huolestuttava. Oman varjonsa euroalueen näkymiin tuo Brexit-prosessin synnyttämä epävarmuus. Työmarkkinatilanne on pysynyt kuitenkin vahvana, joten kulutuksen kasvulle on edelleen hyvät edellytykset.
USA erottautui vielä vuonna 2018 ja oli vahvistuvan kasvunsa ansiosta maailmantalouden valopilkku, pankki toteaa. Nyt näkymät ovat heikentyneet, kun alkuvuoden taloustilastot ovat olleet heikompia.
Handelsbankenin mukaan USA:n keskuspankin aikaisempi rahapolitiikan kiristys näyttää verottavan kysyntää talouden korkoherkillä alueilla: kotitalouksien kulutus on kasvanut selvästi vaimeammin, ja asuinrakennusinvestoinnit sekä asuntokauppa ovat heikentyneet.
Lisäksi USA:n vienti on kärsinyt maailmantalouden kysynnän hiipumisesta ja kauppakonfliktit ovat tuoneet epävarmuutta, joka on iskenyt yritysten investointihaluihin.
