Metsärahastojen metsänomistus on moninkertaistunut viime vuosina.
Muut kuin yksityiset henkilöt omistivat vuonna 2016 yhteensä kaksi viidesosaa metsämaasta, kertoo Luonnonvarakeskus LUKE tiedotteessaan.
Tässä ryhmässä selvästi suurin metsänomistaja oli valtio, ja seuraavina suuruusjärjestyksessä osakeyhtiöt, yhteismetsät, kunnat ja kirkko.
Luken mukaan viime vuosina metsärahastojen laajentuminen on muuttanut eniten metsänomistusta.
Luken mukaan suuri osa niiden vuosina 2013–2016 hankkimista metsistä on ollut peräisin osakeyhtiöiltä, joiden metsä on vähentynyt. Kun vuonna 2013 metsärahastot omistivat vain hieman yli 26 000 hehtaaria metsämaata, on omistus noussut vuonna 2016 jo yli 260 000 hehtaariin.
Metsärahastojen omistus on siis kolmessa vuodessa yli kymmenkertaistunut.
”Verohallinnon aineistossa ja varsinaisessa tilastossa metsärahastot eivät ole erillinen omistajaryhmä, sillä niiden metsänomistus toteutuu neljän eri oikeusmuodon kautta: osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt, erikoissijoitusrahastot ja yhteismetsät. Selvitimme kuitenkin erikseen metsärahastojen lukumäärän ja niiden omistaman metsäalan”, selventää tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta.
Metsärahastojen huikea kasvu
Metsärahastot ovat Leppäsen mukaan hyvin erilaisia ja ne voivat omistaa varsinaisia metsää omistavia yhteisöjä joko kokonaan tai vain osittain.
Toinen jo pitkään kasvanut metsänomistajaryhmä on yhteismetsät. Luken mukaan vuosina 2013–2016 niiden lukumäärä on kasvanut 94 yhteismetsällä ja metsämaan ala lähes 54 000 hehtaarilla.
Osa kasvusta on aiheutunut yhteismetsämuodossa toimivista metsärahastoista. Suurin osa uusista yhteismetsistä on kuitenkin suhteellisen pieniä, joten ala on kasvanut selvästi lukumäärää vähemmän.
Metsäsijoittamisen riippumaton asiantuntija Suomen Sijoitusmetsät Oy kertoo, että metsäsijoittaminen on kasvattanut kiinnostusta vakaasti viime vuosina yhtenä kiinteistösijoittamisen muotona.
Syynä tämän sijoitusmuodon suosion kasvulle on esimerkiksi historiallisen matalat korot, jotka lisäävät instituutioiden sijoituksia reaaliomaisuuteen.
Metsäsijoitus toimii myös sijoitussalkun riskin hajauttamisen keinona, sillä sijoitusten hajauttaminen eri omaisuusluokkiin on tehokas keino pienentää salkun tuotonvaihtelun riskejä. Metsärahasto on sijoittajalle tietenkin myös helppo ja likvidi tapa sijoittaa metsään, koska silloin sijoittajan ei tarvitse hallita metsän arvonmääritystä tai aktiivista metsäomaisuuden hoitoa.
Metsäsijoittamisen kriittinen tekijä on metsäkiinteistön kauppa. Jos metsäkiinteistöstä maksetaan tuottopotentiaaliin nähden ylihintaa, tätä on hankala jälkeenpäin korjata.
Suomen Sijoitusmetsien mukaan keskimääräinen metsäsijoitus tarjoaa sijoittajalle neljän prosentin reaalituoton, mutta puolet metsätiloista jää tämän alle.
Metsäntutkimuslaitoksessa tutkijana toiminut Simo Hannelius kritisoi Kauppalehden viime kesäkuun mielipidekirjoituksessaan metsärahasto UB:n tuottolupauksia. Hanneliuksen mukaan suoraan metsäomistukseen verrattuna rahastoon sijoittaja häviää esimerkiksi metsätuloja verotettaessa.
PTT ennustaa puun hinnanlaskua
Metsäteollisuuden investoinnit lupaavat hyvää puun kysynnän kannalta, jolloin metsäsijoittamiseen liittyvä kantohintariski alenee, Suomen Sijoitusmetsät arvioi.
Pellervon taloustutkimus PTT tosin arvioi kevään metsäsektorin ennusteessaan, että puukauppa on hiljentymässä.
PTT:n mukaan metsäteollisuuden puunkäyttö nousi viime vuonna yli 72 miljoonan kuution, ja käyttö pysyttelee tänä ja ensi vuonna lähes samalla tasolla.
Hakkuumäärät kuitenkin laskevat tänä vuonna 64 miljoonaan kuutioon ja ensi vuonna 63 miljoonaan kuutioon. Hakkuiden laskua kompensoidaan kertyneillä varastoilla ja tuontipuulla, PTT ennustaa.
Viime vuoden määristä laskua tulee PTT:n arvion mukaan pystykaupoissa 13–14 prosenttia, mutta ensi vuonna pysytellään samalla tasolla tai saadaan pieni nousu suunniteltujen investointien ansiosta.
Sellun kysyntä ylläpitää kuitupuun kysyntää, mutta sahaus laskee, mikä vähentää tukin kysyntää viime vuodesta.
PTT uskoo myös puun hintoihin laskua. Mäntytukin nimellinen vuotuisen keskihinta laskee viime vuoden keskihinnasta 1-3 prosenttia, kuusi- ja koivutukin hieman enemmän. Kuitupuun hinnoissa lasku on maltillisempaa.
