Olisikohan koko yritystoiminnan hierarkia ja käsitteistö tuoreuttamisen tarpeessa?
Mietin miksi omistajien rooli ja tehtävät pääosin puuttuvat yrityskuvastosta. Eihän omistaja voi olla näkymätön käsi, joka antaa ja ottaa kaikesta? Ei kai omistaja sentään jumalan tai vastaavan asemassa voi olla. Hyvä omistaminen on arvostettavaa työtä, jatkuvaa oppimista, kehittämistä ja käy usein ammatista.
Ei yhtiön toiminnan edistäminen voi perustua ajatukseen, me omistamme, te johdatte ja kolmannet toteuttavat.
Eihän ylhäältä alas ohjaaminen ole tätä päivää missään ihmisten välisessä toiminnassa. Miten ihmeessä näkymättömät toimijat voisivat olla keskeinen osa yhtiön toimintaa muissa kuin pörssiyrityksissä ja osuuskunnissa, joissa omistajien edustajat johtavat ja tekevät asioita.
Omistaminen on omistautumista. Yrität ymmärtää mitä nyt ja seuraavaksi tapahtuu, löytää yhtiölle parhaat mahdolliset tekijät, resursoida oikein ja ymmärtää toimintaympäristön vaatimia investointeja, uudistuksia ja muutoksia. Kerrot yhtiön hallitukselle ja johdolle mitä lopulta omistuksilta odotat.
Hallituksen tehtävä on löytää omistuksen tavoitteille keinot. Jos omistaja osaa kertoa mitä haluaa, hallitus ja johto yhdessä voivat miettiä miten. Strategia on suunnitelma ja tarina yrityksen arvon kasvattamiseksi. Hyvä tarina tulevaisuudesta tuovat yhtiön omistajat, asiakkaat, työntekijät ja johdon yhteen.
Johdon tehtävä on toteuttaa yhteistä suunnitelmaa käytännössä. Tehdä tulevaisuudesta totta. Ilman omistajien, hallituksen ja työntekijöiden tukea tehtävä on mahdoton. Ei johto johda kivirekeä vaan orkestroi yhtiön osaamista.
Arjen yrityksissä tasapaino tuntuu toisenlaiselta. Omistajat näkymättömiltä ja hallitus etäiseltä. Pahimmillaan johto sysää ongelmia ja haasteita omistajien niskoille. Oikeasti pitäisi uskaltaa tehdä avoimesti ja yhdessä asioita yhteisten tavoitteiden eteen. Tärkein tavoite aina tulisi olla yrityksen arvon kasvattaminen.
Yhteisten tavoitteiden tekeminen vaatii tietysti 1) tavoitteiden luomista yhdessä, 2) tasa-arvoista tiedon synnyttämistä, tuottamista ja jakamista sekä 3) hyvää yhteistyötä ja omien roolien toteutumista tekemisessä.
Vanha sanonta paska valuu alaspäin voi olla enää tätä päivää, eikä omistajat kasvoton joukko omistamisen hyvää ja huonoon tuomittuja henkilöitä.
Hyvähän sinun on omistajana olla –ajattelu pitää lopettaa kokonaan ja ryhtyä pohtimaan yhteistyön muotoja, syventämistä ja onnistumisen edellytyksiä.
Vallan ja vastuun tasapainottamisessa riittää työtä niin ajatuksissa kuin tekemisessäkin. Muutoksen mahdollisuus ponnistaa eri roolien, vastuiden ja yhtälöiden avoimesta pohtimisesta ja kehittämisestä. Ei yritykset, yrittäminen ja omistaminen ole pysähtyneitä olotiloja, vaan jatkuvasti kehittyvä oppimisprosessi. Hyvällä omistamisella luodaan mahtavia yrityksiä ja hyviä tuloksia. Hyvä omistaminen kietoutuu oikealla tavalla yhteen yhtiön johtamisen ja kehittämisen kanssa. Siksi sen ulkopuolelle jättäminen yrityksen kuvastosta tuntuu aivan kummalliselta ja aikansa eläneeltä ajatukselta.
Omistamisen vastuiden ulkoistaminen yrityksen johdolle onnistuu vai pörssiin tai osuuskuntiin perustuvissa yritysmalleissa. Ja niissäkin olisi hyvä pohtia omistuksen vastuita ja roolia yritysten arjessa.
Ylhäältä alas tuupattu valta ja vastuu ovat taatusti huonompi idea kuin joukko ihmisiä yhteisten unelmien, arvojen, tavoitteiden ja tekemisen äärellä.
