Verotuksella paitsi katetaan julkisia menoja, myös vaikutetaan taloudentoimijoiden valintoihin ja käyttäytymiseen. Siksi ei ole lainkaan yhdentekevää, miten verot kerätään, eikä veromuutosten vaikutuksia voi päätellä yksinomaan taskulaskimella, Urrila kirjoittaa blogissaan. Verotuksessa tulee hänen mukaansa huomioida myös taloudellisten kannusteiden vaikutuksia eri toimijoihin.
Urrilan mukaan eri maiden välinen kilpailu erityisesti yritysverotuksessa ja yhteisöverokannassa on ollut viime vuosikymmenten iso globaali trendi.
”Monissa tilanteissa yhteisövero voi osoittautua vaakakupissa ratkaisevaksi tekijäksi, joka vaikuttaa yrityksen toiminnan kehittämiseen, investointeihin ja yritysjärjestelyihin”, Urrila toteaa. Useammat investointihankkeet voivat toteutua kannattavasti matalamman verotuksen maassa.
Suomessakin on Urrilan mukaan ollut jo 1990-luvun alun suuresta yritysverouudistuksesta lähtien laajalti vallalla näkemys, että yritysverotuksemme on oltava kilpailukykyinen.
”Suomessa toimivilla yrityksillä on jo maamme pienestä koosta ja syrjäisestä sijainnista johtuen kilpailuhaittoja, ja verotuksella voidaan vaikuttaa edes vähän näitä tasaavasti.”
Suomen kilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin pääsi rapautumaan 2010-luvun alussa. Suomen Pankin analyysin mukaan Suomi on menettänyt viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi kustannuskilpailukykyään suhteessa euroalueeseen.
Koko talouden vaihtosuhdekorjatuilla yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomen kilpailukyky pysyi 2000-luvulla finanssikriisin kynnykselle asti muuhun euroalueeseen nähden muuttumattomana, Suomen Pankki toteaa. Keskimääräistä nopeampaa työkustannusten nousua vastasi keskimääräistä nopeampi tuottavuuden paraneminen.
Tuottavuuden kasvu oli Nokian ja koko sähkö- ja elektroniikkateollisuuden poikkeuksellisen hyvän kehityksen vuoksi niin voimakasta, ja se kompensoi myös jo vuosituhannen vaihteen tienoilla alkanutta vaihtosuhteen heikkenemistä.
Urrilan mukaan 2010-luvun alussa verokantojen kansainvälinen trendi oli laskussa, eikä Suomen verotaso ollut enää kilpailuetu. Suomessa tehtiin kuitenkin vuonna 2013 päätös joka muutti tilanteen kerralla, pääekonomisti arvioi.
”Vuonna 2013 tehtiin rohkea päivitys Suomen veropolitiikkaan ja alennettiin yhteisöverokantaa kerralla peräti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Muutos teki Suomen yritysverotuksesta kerralla kilpailukykyisen.”
Vaikka päätös yhteisöverokannan laskusta jakoi tuolloin puolueita, se on myöhemmän kilpailukykysopimuksen kanssa osoittautunut yhdeksi merkittävimmistä yritysten toimintaedellytyksiä viime vuosina edistäneistä linjauksista, Urrila arvioi.
”Kun elinkeinoelämä on pitänyt esillä veronalennuspäätöksen myönteisiä vaikutuksia, kritiikki on ollut välillä kovaakin. Uusien tilastojen tultua julki nähdään kuitenkin, että yhteisöveron tuotot ovat kehittyneet paljon odotettua vahvemmin. Aiempi kritiikki veronalennusta kohtaan näyttäytyykin nyt osuneen pahasti ohi maalin.”
