Eihän tämä mikään yllätys ole: verokarhun pitkä koura kahmaisee erityisen rajusti bensan, viinan ja tupakan kulutusta.
Veronmaksajien ekonomistin, Janne Kalluisen selvityksen ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa” mukaan kulutusverotusta kiristettiin Suomessa nettona 400 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Eniten nousivat haittaverot.
Kalluisen mukaan terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni.
”Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa”, Kalluinen kertoo.
Suomen ylivoimaisesti tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa peräti noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoja on ajan saatossa Suomessa nostettu, mutta tällä vaalikaudella siihen ei kajottu.
Valmistevero on toinen suoraan kulutukseen kohdistuva vero, ja veskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero.
Suomi on kansainvälisessä vertailussa ahnas kulutuksen verottaja.
”Kun kulutusverotuksen tasoa vertaillaan suhteuttamalla kulutusverot bruttokansantuotteeseen, Suomen kulutusverotus asettuu selvästi OECD- ja EU15-maiden keskiarvojen yläpuolelle”, Kalluinen toteaa selvityksessään.
Keveimpiä kulutusverottajia BKT:hen nähden ovat Kalluisen mukaan Yhdysvallat, Japani ja Sveitsi.
Veronmaksajien mukaan bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa. Viinapullon hinnasta veroa on peräti 82 prosenttia ja tupakka-askista jopa 88 prosenttia.
Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on jonkin verran noussut vaalikauden mittaan. Sitä selittää vaalikauden aikana tehdyt kevennykset ansiotulojen verotukseen sekä työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset.
Valmisteverojen keskeisenä tehtävänä on paitsi tuottaa valtiolle verovaroja, myös lieventää kuluttamisesta aiheutuvia yhteiskunnallisia haittoja ja kustannuksia eli negatiivisia ulkoisvaikutuksia.
”Esimerkiksi bensiinin valmisteverolla pyritään hillitsemään yksityisautoilua ympäristöpoliittisista syistä ja alkoholin valmisteverolla pyritään vähentämään alkoholin kulutusta terveyspoliittisista syistä”, Kalluinen toteaa.
Fiskaalisesti valmistevero on ekonomistin mukaan tehokas erityisesti sellaisilla hyödykkeillä, joiden kysynnän hintajousto on pieni. Tällöin hintamuutoksilla on suhteellisen pieni vaikutus kulutukseen.
Tällaisia pienen hintajouston hyödykkeitä ovat muun muassa tupakka ja bensiini.
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää tätä painopisteen muutosta oikeana kehityssuuntana. Lehtisen mielestä työn verotuksesta tuleekin siirtyä kulutuksen ja haittojen verotuksen suuntaan.
Lehtisen mukaan ensi vaalikaudellakin on perusteltua maltillisesti jatkaa terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvien valmisteverojen korotuksia. Tärkeintä on kuitenkin hänen mukaansa kuitenkin edistää verotuksen ”rakennemuutosta” keventämällä tuntuvasti ansiotuloihin kohdistuvia ankaria veroja.
Osallistu SalkunRakentajan keskusteluun!
Foorumi on kaikille lukijoillemme avoin kanava tuoda esiin ajatuksia sijoittamisesta, rahasta ja taloudesta.
