Yhdistelmärahasto on helppo mutta kallis sijoitusmuoto

Suomalaisten yhdistelmärahastojen arvot kohosivat kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa keskimäärin yli seitsemän prosenttia, ja yli 6 000 suomalaista aloitti säästämisen yhdistelmärahastoon. Tämä käy ilmi S-Pankin neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä Rahastopörssi-selvityksestä.

Suomessa on noin miljoona rahastosäästäjää. Yhdistelmärahastot ovat Suomen suosituin rahastoluokka, sillä peräti joka kolmas rahastosäästäjä säästää yhdistelmärahastoihin.

Yhdistelmärahastot koostuvat yleensä osake- ja korkosijoituksista, ja ne voidaan jakaa riskin suhteen matalariskisiin, neutraaliriskisisiin ja korkeariskisiin rahastoihin. Matalariskisissä yhdistelmärahastoissa osakesijoitusten osuus on tyypillisesti alhainen, noin 20 – 30 prosenttia ja loput korkosijoituksia. Korkeariskisimmissä yhdistelmärahastoissa puolestaan osakesijoitusten paino on yleensä 80 prosenttia.

Korkeampi riski tarkoittaa tietenkin myös mahdollisuuksia kovempiin tuottoihin osakkeiden korkeamman painon ansiosta.

S-Pankin mukaan paljon korkosijoituksia sisältävät vähäisimmän riskin yhdistelmärahastot nousivat vuoden alussa noin viisi prosenttia. Osakkeita suosivat riskipitoisemmat rahastot tuottivat puolestaan kymmenen prosentin molemmin puolin.

Helppoa riskien hajauttamista

Yhdistelmärahastojen kova suosio on helppo ymmärtää. Sijoitusten allokointi eli hajauttaminen eri omaisuuslajeihin on yksi tehokkaimmista tavoista alentaa sijoitussalkun riskejä. Tyypillisesti juuri korko- ja osakesijoitukset ovat ne vastinparit tässä omaisuuslajien hajautuksessa.

Ajatuksena sijoittajalla on tällöin saada tasaista tuottoa kaikissa markkinatilanteissa. Kun osakemarkkinoilla syntyy epävarmuutta, kohdistuu markkinoilla usein laskupaineita osakkeisiin ja nousupaineita korkosijoituksiin. Tällöin korkosijoitusten arvot nousevat ja niin tekevät siten myös yhdistelmärahastojen korkosijoitukset.

Yhdistelmärahasto tarjoaa siis luontevasti turvaa, jos markkinoilla syntyy syystä taikka toisesta osakemarkkinoihin kohdistuvaa epävarmuutta.

Toisaalta korkosijoitusten tuotto ei kaikissa markkinatilanteissa kulje vastakkaiseen suuntaan osakesijoitusten kanssa. Esimerkiksi tilanteessa, jossa inflaatio nostaa päätään suhdannesyklin loppuvaiheessa, saattavat varsinkin pitkät markkinakorot nousta kohonneiden inflaatio-odotusten seurauksena.

Korkojen nousu tarkoittaa korkosijoitusten markkina-arvojen laskua. Tällöin yhdistelmärahastojen korkosijoitusten tuotot laskevat riippumatta siitä, mihin suuntaan osakesijoitusten tuotot kulkevat.

Historiallinen tarkastelu osoittaa, etteivät osakesijoitusten ja korkosijoitusten tuotot kulje aina vastakkaisiin suuntiin.

Esimerkiksi viime vuonna tämä korkohajautus on toiminut huonosti. Lähes koko vuoden 2018 korrelaatio S&P 500 -osakeindeksin ja USA:n pitkiä korkoja seuraavan ETF-rahaston välillä oli niukasti positiivinen, kertoi uutistoimisto Bloomberg tammikuussa. Korkosijoitusten tuotto oli siis korreloinut positiivisesti osakeindeksin kanssa, eikä negatiivisesti niin kuin olisi toivottavaa hajautuksen kannalta.

Yhdistelmärahastoissa korkojen ja osakkeiden painojen muuttaminen tapahtuu kuitenkin verotehokkaasti, koska yhdistelmärahaston sisällä tapahtuvien sijoituskohteiden myynneistä ei rahastosijoittaja maksa veroja. Jos sijoittajalla on suoria osake- ja korkosijoituksia (tai erikseen osake- ja korkorahastoja), saattaa korko-osake -painotuksen muuttaminen johtaa luovutusvoittoveroihin, jos sijoituskohteita myydään voitolla.

Ne kulut

Yhdistelmärahasto vaikuttaa siis helpolta ja houkuttelevalta sijoitusmuodolta, jonka avulla sijoitusvarat hajautetaan tehokkaasti. Kaikki ei ole kuitenkaan kultaa mikä kiiltää.

Korkeita kuluja pidetään yleisesti yhdistelmärahastojen kompastuskivenä. Kalleus riippuu kuitenkin siitä mihin yhdistelmärahastojen verrataan.

Esimerkiksi Nordean Säästö 50 -yhdistelmärahaston, jonka perustilanteessa 50 prosenttia rahaston varoista kohdennetaan korkosijoituksiin ja toiset 50 prosenttia osakesijoituksiin, juoksevat kulut vuositasolla ovat 1,64 prosenttia sijoitetusta pääomasta. Kuitenkin Nordean puhtaiden osakerahastojen kulut vaihtelevat 0,4 – 2,13 prosentin välillä. Eli kalleimmat osakerahastot ovat hintavampia kuin esimerkin yhdistelmärahaston.

Jos sen sijaan verrataan yhdistelmärahaston kuluja esimerkiksi indeksirahastoon, näyttää tilanne vallan toiselta. Esimerkiksi Seligsonin Suomi Indeksirahaston juoksevat kulut ovat 0,46 prosenttia vuodessa. Rahasto sijoittaa pelkästään kotimaisiin osakkeisiin.

Prosenteilla on väliä. Esimerkiksi yhden prosentin ero juoksevissa kuluissa tarkoittaa 10 000 euron sijoitukselle yli 1000 euron menetystä tuotoissa tuolla ajalla, kun huomioidaan myös korkoa korolle -vaikutus.