Kauppasodan pitkittyminen näkyy sekä osake- että korkomarkkinoilla sijoittajien hermoiluna.
Sekä korko- että osakemarkkinoilla on ollut viime aikoina hermoilua. Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksi kävi huhtikuun viimeisenä päivänä kaikkien aikojen ennätyksessään. Sen jälkeen on indeksi menettänyt 5,6 prosenttia arvostaan.
Myös korkomarkkinat kertovat sijoittajien hermoilusta. Syynä on jälleen negatiiviseksi kääntynyt korkokäyrä.
Noususuhdanteessa pitkien velkakirjojen korkotuotto on yleensä korkeampi kuin lyhyiden korkojen. Noususuhdanteessa taloudessa vallitsee nousevat inflaatio-odotukset, mikä nostaa korkosijoittajien tuottovaatimusta pitkissä koroissa.
Kun korkokäyrä kääntyy negatiiviseksi, ovat sijoittajien näkemykset tulevasta inflaatiosta laskeneet, jolloin pitkien korkojen tuottovaade laskee. Laskevan korkokäyrän tilanteessa saattaa keskuspankin rahapolitiikka olla kiristymässä, mikä ohjauskorkojen nostojen kautta heijastuu lyhyisiin korkoihin.
Korkokäyrä kääntyi jälleen
Negatiivinen korkokäyrä nähdään yleisesti merkkinä talouden kääntymisestä laskuun.
Viime joulukuussa Yhdysvaltain korkokäyrän alkupää kääntyi ensimmäisen kerran moneen vuoteen negatiiviseksi, kun viiden vuoden lainan korko painui kaksivuotisen lainan korkoa alhaisemmaksi. Sen sijaan tiiviimmin seurattu kymmenen ja kahden vuoden korkojen välinen ero oli kuitenkin yhä lievästi plusmerkkinen, tosin sekin oli jo laskenut lähelle nollaa.
Seuraava korkokäyrän varoitussignaali tuli viime maaliskuussa, kun USA:n 10 vuoden velkakirjojen ja kolmen kuukauden velkakirjojen tuottoero painui nollaan. Tässä kuussa korkokäyrä säikäytti sijoittajia jälleen, kun samainen 10 vuoden ja kolmen kuukauden velkakirjojen tuottoero kävi hetkellisesti torstaina miinuksella.
Tämä 10 vuoden ja kolmen kuukauden korkokäyrän tuottoero painui pakkaselle jälleen.
USA:n 10-vuoden valtionlainan korko laski keskiviikkona 2,26 prosenttiin, kun samalla kolmen kuukauden lainakorko oli 2,36 prosenttia. Korkokäyrä kävi keskiviikkona syvimmillään vuoden 2007 jälkeen.
Leuthold Groupin sijoitusstrategi Jim Paulsen arvioi CNBC-sivustolle, että korkomarkkinat ovat tällä hetkellä yksi tärkeimmistä sijoittajien luottamusta kuvaavista tekijöistä.
Tällä viikolla markkinoita säikäytti myös toinen suhdanneindikaattori. IHS Markit -yhtiön ylläpitämä USA:n teollisuuden ostopäällikköindeksi PMI laski toukokuussa alhaisimmalle tasolleen sitten syyskuun 2009. Myös koko Yhdysvaltojen liike-elämän aktiviteetti laski alemmas kuin kertaakaan kolmeen vuoteen.
Teollisuuden PMI oli toukokuussa 50,6 pistettä, kun se vielä huhtikuussa oli 52,6 pistettä. Uusien tilausten määrä laski Yhdysvaltojen teollisuudessa ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin elokuun 2009.
Kiinan ase kauppasodassa: harvinaiset maametallit
Syy sijoittajien hermoiluun on ilmeinen: USA:n ja Kiinan kauppasota on saanut uusia huolestuttavia piirteitä.
Kiinan johtavaa kommunistista puoluetta lähellä oleva sanomalehti Global Times kertoi maanantaina pääkirjoituksessaan, että Kiina harkitsee vakavasti harvinaisten maametallien viennin lopettamista Yhdysvaltoihin.
Kiina ei ole virallisesti ilmoittanut harkitsevansa maametallien viennin lopettamista, mutta Global Times ei julkistaisi tällaista tietoa puoluejohdon tietämättä.
Maametallien viennin lopettaminen olisi vastatoimi Yhdysvaltain Kiinalle asettamille tuontitulleille ja Huawei-yhtiölle kohdistetuille rajoituksille. Metallien viennin lopettaminen haittaisi merkittävästi yhdysvaltalaisteollisuuden toimintaa.
Tekniikka ja Talous kertoo, että Yhdysvaltain öljyjalostamot käyttävät harvinaisia maametalleja jalostaessaan raakaöljyä bensiiniksi ja lentopolttoaineeksi. Neljää eri maametallia hyödynnetään puolestaan kestomagneeteissa, joita löytyy niin nappikuulokkeista, tuulimyllyistä kuin sähköautoistakin.
Yhdysvallat tuo 80 prosenttia käyttämistään harvinaisista maametalleista Kiinasta, joten Kiinan uhkaus pysäyttäisi kokonaisia teollisuudenaloja.
Harvinaiset maametallit eivät ole maaperässä harvinaisia, mutta niiden kaivaminen on työlästä ja kallista.
