Hallitusneuvotteluissa yhtenä ajatuksen on ollut osinkojen lähdevero. SDP haluaisi saada sijoitusrahastojenkin osingot verojen piiriin. Puolue haluaisi viiden prosentin lähdeveron ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta tällä hetkellä vapautettujen yhteisöjen osingoille.
Lähdevero kohdistuisi institutionaalisiin sijoittajiin, kuten sijoitusrahastoihin, vakuutusyhtiöihin, ammattiyhdistyksiin ja säätiöihin. Nämä institutionaaliset sijoittajat eivät maksa tällä hetkellä saamistaan osingoista veroja.
Puolueen vaihtoehtobudjetissa se toteaa, että osinkojen veropohja vuotaa monin tavoin. SDP tiivistäisi veropohjaa perimällä ulkomaisien rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamista osingoista viiden prosentin lähdeveron. Tämä lähdevero tuottaisi SDP:n mukaan valtiolla 400 miljoonan euron verotulot.
Saksassa vastaava vero on 15 prosenttia ja se saattaa rahastosijoitukset tasapuolisempaa asemaan suorien osakesijoitusten kanssa, puolue perustelee. Lisäksi SDP kertoo verouudistuksensa keskeiseksi tavoitteeksi veropohjan leventämisen, ja lähdevero olisi yksi keskeinen keino tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander varoittelee eläkeyhtiöille kaavailluista osinkoverosuunnitelmista.
”Osinkojen verottaminen pienentäisi eläkelaitosten verojen jälkeisiä sijoitustuottoja ja heikentäisi siten koko työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa. Työeläkelaitoksilla ei ole mitään omia voittovaroja, joita voitaisiin verottaa, vaan sijoitustuotot käytetään joko nykyisten eläkkeiden tai tulevien eläkevastuiden rahoittamiseen”, Kiander toteaa Finanssiala Ry:n artikkelissaan.
Kianderin mukaan työeläkelaitosten yhteensä yli 200 miljardin euron varoista noin 40 prosenttia on sijoitettu osakkeisiin. Osakkeista saadaan vuosittain osinkotuloja, joiden suuruusluokka on noin kolme miljardia euroa.
Lähdevero söisi Kianderin mukaan suoraan eläkeyhtiöiden sijoitustuottoja.
”Jos osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole merkityksetön.”
Työeläkeyhtiöiden osinkojen verottaminen loisi nousupaineita työelämaksuihin.
”Veron vaikutuksia voidaan kuvata myös arvioimalla, kuinka paljon työeläkemaksuja pitäisi nostaa, jotta vero ei heikentäisi työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa. Arvioitua lähdeverosummaa voi verrata työeläkemaksujen perusteena olevaan noin 80 miljardin euron palkkasummaan. 150 miljoonaa euroa on noin 0,2 prosenttia palkkasummasta. Osinkojen verottaminen aiheuttaisi tämän suuruisen korotuspaineen työeläkemaksuihin”, Kiander havainnollistaa.
Alentuneen syntyvyyden vuoksi eläkejärjestelmään on muodostumassa Kianderin mukaan muutoinkin merkittäviä maksunkorotuspaineita.
”Tämä ilmeni Eläketurvakeskuksen maaliskuussa päivittämistä laskelmista. Maksupaineiden purkamiseksi joudutaan pikemminkin etsimään keinoja, joilla sijoitustuottoja ja rahoitustasapainoa voitaisiin parantaa.”
Eläkemaksujen korottamisen sijaan osinkovero voitaisiin rahoittaa eläkemenoja leikkaamalla. Tällöin keskimäärin leikkaustarve olisi noin 0,7 prosenttia vuotuisesta eläkemenosta. Keskimääräiseen noin 20 000 euron vuosieläkkeeseen tämä tarkoittaisi 140 euron leikkausta, Kiander laskee.
Ajatus institutionaalisten sijoittajien verollepanosta ei innosta myöskään Turun yliopiston yritysjuridiikan professoria Reijo Knuutista. Knuutisen mukaan esitetty lähdevero olisi vaikea saada käytännössä toimimaan, ja se saattaisi heikentää Suomen houkuttelevuutta rahastoyhtiöiden ja ulkomaisten sijoittajien silmissä.
