Oman riskinsietokyvyn kartoittaminen on keskeinen sijoittamiseen liittyvä toimenpide. Mutta miten ihmeessä se oikein tehdään?
Kun osakesalkku on laajasti hajautettu, sijoitushorisontti yli 20 vuotta ja ostot tehdään kuukausisäästöperiaatteella ei riskillä ei suinkaan tarkoiteta sijoitetun pääoman menettämistä, vaan jotain muuta.
Tällaisessa tapauksessa iso riski tarkoittaa sitä, että arvonvaihtelua on paljon. Pieni riski tarkoittaa sitä, että arvonvaihtelua on vähän.
Palkintona isommasta riskistä saa pitkässä juoksussa merkittävästi korkeamman tuoton. Tästä syystä sijoittajan pitäisi kantaa mahdollisimman paljon riskiä, muttei kuitenkaan liikaa riskiä.
Näin ollen tuottoihin vaikuttava kaikista keskeisin kysymys on tämä: ”Mikä on minun riskinsietokykyni? Kuinka paljon riskiä pystyn kantamaan?”
Konkreettisen ja psykologisen riskin käsitteet
Konkreettisella riskillä tarkoitetaan sitä, että kun Tepposten pariskunta ottaa niin paljon velkaa kuin vaan saa, niin työttömyys voi johtaa siihen, että Tepposilta lähtee talo alta. Tämän konkreettisen riskinsietokyvyn voi hahmottaa ulkopuoleltakin. Näinhän tapahtuukin vaikkapa silloin kun pankki ilmoittaa kielteisestä lainapäätöksestä.
Sijoittamisessa eteen tulee kuitenkin se riskinsietokyvyn toinen komponentti nimeltään riskiaversio. Sillä tarkoitetaan sitä, että kuinka paljon se oma pää sitä arvonvaihtelua kestää.
Se käytännön seuraus oman riskiaversion ylittämisestä on se, että alkuperäistä sijoitussuunnitelmaa ei pysty sellaisenaan viemään läpi. Varma tuotto vaihtuukin paineessa tehtyjen virheiden tuomaksi taloudelliseksi tappioksi.
Kartoitus testillä
Psykologisen riskinsietokyvyn haaste piilee siinä, että se on henkilökohtainen ominaisuus, johon vaikuttavat useat eri tekijät kuten geneettinen perimä, sukupuoli, ikä, mieliala, siviilisääty, tulotaso, koulutustaso sekä talouslukutaito.
Psykologisen riskinsietokyvyn ongelma on, ettet välttämättä ole kokenut voimakasta laskusuhdannetta osakemarkkinoilla. Laskumarkkina on psykologisesti varsin erilainen kokemus ainaiseen nousumarkkinaan verrattuna.
Tämän takia et voi välttämättä luottaa pelkkään kokemukseesi, etkä välttämättä etukäteen tiedä kuinka paljon kurssilaskua pääsi todellisuudessa kestää.
Yksi tapa on testata psyykkinen riskinsietokyky testillä. Useat finanssialan toimijat ovat tehneet kyselyitä psyykkisen riskinsietokyvyn kartoittamiseksi. Testit sisältävät kysymyksiä kuten “Olet voittanut 10 000 euroa, pidätkö potin, vai otatko 50/50 riskin kasvattaa summa 25 000 euroon. ” Testit sisältävät myös kysymyksiä liittyen sijoitustavoitteisiin, allokaatioon ja millä aikavälillä olet sijoituksia tekemässä.
Vastauksena saat luokituksen akselilla erittäin konservatiivinen – erittäin aggressiivinen. Voit tehdä testin täältä. Usean sijoittajan kokemuksena tällaisista testeistä on ollut, että tulokset ovat olleet yllättäviä. Se voi kieliä siitä, etteivät tällaiset testit mittaa todellisuutta kovinkaan hyvin. Tämän takia suosittelen riskinsietokyvyn pohtimista myös skenaarioiden kautta.
Kartoitus skenaarioiden kautta
Skenaario voi olla ”korkotaso nousee nykyisestä kuusi prosenttia ylöspäin”, tai ”maailmaa kohtaa vuoden 2008 tasoinen finanssikriisi”.
Huomioitavaa on, että nämä molemmat skenaariot eivät ole pelkkiä syklisyyteen liittyviä suhdannetaantumia. Pitää mennä jo isosti pieleen, että tämän kokoluokan tapahtumat toteutuisivat.
Osakkeiden osalta harjoite on suhteellisen helppo. S&P500-indeksin osalta osakkeet laskivat yli 50 prosenttia ja palautuminen kesti 3,5 vuotta.
Silloin se olennainen kysymys on, että kestäisinkö menemättä paniikkiin, jos oma hajautettu jenkkisalkku tippuisi 10 000 eurosta alle 5000 euron? Ja jaksaisinko rauhassa odottaa luokkaa 3,5 vuotta että kurssit palautuvat ennalleen?
Oletetaan seuraava vastaus: vuosia kestävä arvon tippunen noin 7500 euroon olisi vielä siedettävä, mutta yli puoleen tippuminen olisi liikaa. Silloin käytännön ratkaisu ei ole osakesijoittamisesta luopuminen, vaan osakepainon tiputtaminen 50 prosenttiin.
Lue myös Sijoittaja, tässä niksi kokonaisriskin hallintaan.
Internetin aikakautena sama harjoite on suhteellisen helppo tehdä eri maiden pääindekseille tai yksittäisille osakkeille. Huomattavaa on, että yksittäisen osakkeen arvo voi kriisitilanteessa tippua paljonkin sitä keskiarvoa mittaavaa indeksiä voimakkaammin ja silti palautua. Toki on hyvä muistaa, että yksittäinen yritys voi mennä myös konkurssiin.
Eri omaisuusluokkien ja etenkin monimutkaisempien sijoitustuotteiden kohdalla skenaario voi olla hankalampi hahmottaa ilman rahoitusalan koulutusta. Tai tilanne voi olla myös se, että skenaarion luulee hahmottavansa muttei todellisuudessa hahmota.
Siksi skenaarioiden vaikutus tuotteisiin kannattaa kysyä palveluntarjoajalta eli käyttämältään sijoitusneuvojalta: ”Miten tämä tuote käyttäytyisi tällaisessa skenaariossa?”
