Sijoittajan verotus

Suosiiko verotus liikaa finanssisijoituksia tuotannollisten investointien sijaan?

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto.

Suomen nykyinen verojärjestelmä suosii rikkaita ja varallisuuden verottamista tulee kiristää, väittää Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala.

Tuomaalan mukaan kaikki varallisuuteen, perittyyn varallisuuteen ja siitä koituvaan tuloon eli pääomaan kohdistuva verotus on mennyt alaspäin aina 1990-luvun alusta lähtien. Pääoman ja varallisuuden verottamista täytyy kiristää, mikäli pohjoismaiselle mallille tyypillisten korkeatasoisten julkisten palvelujen ja hyvän sosiaaliturvan rahoitus halutaan turvata lisäämättä palkansaajien verotusta, Tuomaala vaatii teollisuusliittolaisten Tekijä-sivustolla.

”Ansiotulot ja pääomatulot pitäisi panna samalle viivalle, jotta ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisen kohtelun aiheuttamasta tulojenmuunto-ongelmasta päästäisiin eroon”, Tuomaala toteaa.

Professorin mukaan Suomen verojärjestelmä ei ainoastaan kasvata tuloeroja, vaan vääristää myös pääoman kohdentumista esimerkiksi luomalla listaamattomille yrityksille kannustimet sijoittaa arvopapereihin ja kiinteistöihin verotuksen minimoimiseksi.

”Verojärjestelmämme on osaltaan vaikuttanut siihen, että (Euroopan keskuspankin) EKP:n rahapoliittisen elvytyksen kautta Suomen talouteen virrannut raha on mennyt pikemminkin kiinteistöihin, arvopapereihin ja osakkeisiin kuin tuotannollisiin investointeihin. Samalla se on kasvattanut kaupunkimaan, kiinteistöjen ja osakkeiden arvoa, joita omistaa pääasiallisesti varakkaampi väki.”

Verojärjestelmä suosii sijoittamista rahoitusvarallisuuteen ja kiinteistöihin tuotannollisten investointien kustannuksella ja heikentää ratkaisevasti suomalaisten hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä, Tuomaala väittää.

”Jos tuotannollinen pääoma ei kasva, niin työntekijöiden tuottavuuden on myös vaikea nousta ja sen johdosta reaalipalkatkaan eivät voi juuri nousta.”

Nykyisen pääoma- ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi Tuomaalan mukaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kasvattaisi tuottavuutta ja parantaisi tuotannolliseen toimintaan investoimisen kannustimia.

Myös yrittäjien mielestä Suomen nykyisessä listaamattomien yritysten voitonjaon mallissa on useita puutteita.

45 prosenttia yrittäjistä kokee, että nykyinen verotus ei kasvata yrittäjiä kasvattamaan yrityksiään. Vain 21 prosenttia pitää verotusta kasvuun kannustavana.

Verotuksen kasvuun kannustamista kannattaa lisätä, jos halutaan lisätä Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Näin voi päätellä Kantar TNS:n tekemän Yrittäjägallupin perusteella.

Työnantajajärjestö Teknologiateollisuus ry selvitti, millainen yritysveromalli kannustaisi yrityksiä investoimaan Suomeen. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan kasvuun ja investointeihin kannustaisivat parhaiten veromallit, joissa yritysverotusta myöhennetään. Peräti 82 prosenttia jäsenyrityksistä kannattaa yhteisöverotuksen myöhentämisen sisältävää mallivaihtoehtoa.

Periaatteena tällaisessa veromallissa olisi, että ensin yritys palkitsee työntekijänsä, jonka jälkeen se pitää huolta yrityksen toimintaedellytyksistä tulevaisuudessa ja vasta viimeiseksi on valtion vuoro saada osansa.

Tällöin veroa peritään vasta sen jälkeen, kun voitto maksetaan yrityksestä ulos. Se kannustaisi Teknologiateollisuuden mukaan yritykset investoimaan ja sitouttaa yrityksiä.

Yritysverotuksen muutos lisäisi vastanneiden yritysten mukaan merkittävästi yritysten kiinteitä ja henkilöstöinvestointeja. Yritysten mukaan verotusta osingonjakohetkeen myöhentävät mallit lisäisivät yritysten investointeja noin 20 prosentilla seuraavien kolmen vuoden aikana ja parantaisivat työllisyyttä yli 20 000 henkilöllä.

Huolimatta professori Tuomaalan väitteestä, ettei verojärjestelmämme suosi tuotannollisia investointeja, ovat teollisuuden investoinnit nykyään selvästi korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi 90-luvulla.

Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän teollisuuden investointitiedustelun mukaan kiinteät investoinnit ovat vuosina 1990 – 2019 pysyneet suurin piirtein samalla tasolla, mutta tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat kasvaneet selvästi 90-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös