Suomen maaperästä löytyy sähköautojen komponentteina käytettäviä raaka-aineita. Kaivosteollisuus ry pelkää, että uusi hallitus tulee jarruttamaan akkuklusterin syntymistä.
Tuoreen hallitusohjelman mukaan Antti Rinteen tuleva hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta maaperän kaivannaisista saadaan yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus.
Lisäksi hallitus aikoo selvittää mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.
Uusi hallitus aikoo lisätä myös energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti siirtymäkauden kuluessa.
Kaivosteollisuus ry:n mukaan kaivosten verotusta korotetaan merkittävästi, sillä tuleva hallitus nostaa kaivosten sähköveron kolminkertaiseksi. Tämä vaikeuttaa suuresti kaivosten oman hiilijalanjäljen pienentämistä.
”Kustannusnousun mittakaava on sama kuin jos metsäsektorille määrättäisiin noin 500 miljoonan euron lisäkustannukset”, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela toteaa.
Myös uuden kaivosveron perusteet ovat Suomelan mukaan epämääräiset.
”On suuri vaara, että ulkomailta tuotujen kaivostuotteiden osuus kasvaa. Kaivosvero tukee välillisesti ulkomailla tapahtuvaa kaivostoimintaa suomalaisten työpaikkojen kustannuksella.”
Hallitusohjelmaan on kirjattu kaivoslakiin lukuisia muutoksia, jotka heikentävät Kaivosteollisuus ry:n mukaan kaivostoiminnan edellytyksiä. Samaan aikaan on valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriön tilaama puolueeton tutkimustyö kaivoslain muutostarpeista. Tältä osin hallitusohjelma heijastaakin vain yksipuolisia poliittisia linjauksia.
Kaivosteollisuuden mukaan Suomeen suunniteltu akkuklusteri on nyt vastatuulessa. Hallitusohjelma sisältää lukuisia toimia, joilla ilmastonmuutosta pyritään torjumaan.
Valtio on tehnyt Sipilän hallituksen aikana omistusjärjestelyjä, jotka mahdollistavat sen, että valtio ottaa aiempaa aktiivisemman roolin Suomen kaivos- ja akkuklusterin kehittämisessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtion omistusten keskittämisen taustalla on globaali liikenteen sähköistymisen trendi, joka lisää metallien tarvetta kaikkialla maailmassa. Sähköautojen määrän ennustetaan kasvavan jyrkästi tulevien vuosien aikana. Myös Suomessa on tavoitteena saada liikenteeseen vähintään 250 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen arvokkain komponentti on niiden akku. Akuissa käytettäviä raaka-aineita ovat muun muassa nikkeli, koboltti, mangaani ja litium.
”Akkujen raaka-aineita löytyy meiltä Suomesta ja tavoitteenamme tulee olla, että raaka-aineet ja komponentit myös jalostetaan Suomessa mahdollisimman pitkälle. Korkea jalostusaste tuo lisää työpaikkoja, verotuloja ja vientieuroja”, ministeri Mika Lintilä linjasi viime vuonna.
”On käsittämätöntä, ettei kotimaassa tuotettujen metallien ja mineraalien merkitystä kansantalouden arvoketjuissa ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa kuitenkaan oteta huomioon”, Suomela sanoo.
Akkuklusterin syntymisen edellytyksiä pitäisi Suomelan mukaan parantaa eikä heikentää.
Kaivosteollisuus ry:n mukaan hallitusohjelman suoria työpaikkavaikutuksia kaivosteollisuudessa on vielä liian aikaista ennakoida. Selvää kuitenkin on, että se vähentää työpaikkoja Suomessa ja samalla välillisesti lisää niitä ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa.
Suomelan mielestä hallitus antaa signaalin sille, ettei Suomeen kannata tehdä kaivosalan investointeja.
