Asunnot ja kiinteistöt

Hajautushyötyä suoran asuntosijoittamisen kautta

Asuntosijoittaminen ja hajautushyöty sekä omaisuuslajihajautus

– KAUPALLINEN YHTEISTYÖ –

Perinteisesti osakesijoittajan omaisuuslajihajautus on tapahtunut korkojen kautta, mutta korot ovat jo pitkään olleet historiallisen alhaalla. Mikko Mattheiszen löysi toimivan hajautusratkaisun suoran asuntosijoittamisen kautta. 

Mikko Mattheiszen aloitti sijoittamisen jo teini-iässä. Mikko aloitti osakkeista ja osakerahastoista ja hajautti myöhemmin myös korkorahastoihin ja muihin omaisuusluokkiin. Korkojen painuttua alas, alkoi Mikko miettimään asuntosijoittamisen tuomia mahdollisuuksia. 

Käytännössä asuntosijoittaminen lähti liikkeelle vaimon kanssa yhteisesti ostetuista kahdesta yksiöstä. ”Kun korkomarkkina on mitä on, niin asuntojen tuoma hajautushyöty ja suoja inflaatiota vastaan ovat omaisuusluokan hyviä puolia”, Mikko summaa.

SalkunRakentajan ja Lehdon yhteistyössä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Mikko ei ole suinkaan ainut, joka hyödyntää asuntosijoittamisen tuomaa omaisuuslajihajautusta osakkeisiin nähden. Suuri osa Lehdon Sisäpiiristä sijoittaa nimenomaan asuntoihin ja osakkeisiin. 

Asuntosijoittaminen ja hajautushyöty. Omaisuusluokat osakkeet ja asuntosijoittaminen ovat suosituimpia.

Korko, metsä ja muut sijoitustuotteet eivät ole saaneet läheskään yhtä suurta kannatusta. Avoimissa vastauksissa useat sijoittajat ovat listanneet asuntosijoittamisen eduiksi jatkuvan kassavirran, asunnon arvon säilymisen, turvallisuuden sekä hajautushyödyt. 

Mahdollisuus tasaisen kassavirran tuovaan omaisuuslajiin houkuttaa montakin osakesijoittajaa, ja suurin osa sijoittajista mieltääkin asuntosijoittamisen lähinnä osaksi laajempaa sijoituskokonaisuutta. 

Asuntosijoitaaminen voidaan mieltää omaksi luokakseen tai osaksi laajempaa sijoitussalkkua.

Mutta mikä sai Mikon lopulta ylittämään kynnyksen ja aloittamaan myös asuntosijoittamisen saralla? 

Talousasioista kiinnostunut

Mikko Mattheiszen on kiinnostunut talousasioita ja on sitä alaa aikoinaan opiskellutkin. Mikko ei kuitenkaan pidä itseään minään sijoitusmiehenä vaan rahoistaan huolta pitävänä harrastajana ja perussäästäjänä. Säästöt ovat eläkepäiviä ja lapsia varten. Taka-ajatuksena on myös saada rakennettua puskuria sekä lisätä taloudellista riippumattomuutta.  

Mattheiszen kertoo nuoruudessaan kokeilleensa myös astetta eksoottisempia sijoitustuotteita ja sai siitä sen kokemuksen, että ne kuulostivat paremmilta kuin mitä todellisuudessa sitten olivat. Jossain vaiheessa Mikko harkitsi myös sijoittamista tontteihin, mutta luopui ajatuksesta rakentamattoman maan korkean kiinteistöveron vuoksi.

Mikolla oli käsitys siitä, miten asuntojen hinnat kehittyvät ja hän teki myös yhtiövelan tuoman velkavivun huomioivia laskelmia. ”Nämä kun muistaa niin tuotto on järkevällä tasolla”. 

Mikon mukaan asuntojen hyvä puoli on myös se, että tulevat tuotot on suhteellisen helppo ennakoida. Osakkeiden kohdalla tehdyt oletukset ovat epävarmempia ja niihin sijoittamisen perusajatuksena on laaja hajautus ja uskomus siitä, että yritystoiminta on tuottavaa myös tulevaisuudessa. 

Vaikka Mikolla kokemusta osakesijoittamisesta onkin, niin velalla hän ei ole osakkeita ostanut eikä osta. Asuntosijoittamisen Mikko kokee nimenomaan täydentävänä osana laajasti hajautettua kokonaisuutta. ”Uskon vahvasti, että hajautus on se juttu.”  

Rahoitusvastikkeiden vähennyksellä on merkitystä 

Mikko varmisti etukäteen, että asunto-osakeyhtiön rahoitusvastikkeet ovat tuloutettavassa muodossa. Tuloutus tarkoittaa käytännössä sitä, että verotusta saa lykättyä eteenpäin. ”Kerään mielelläni tuloa asunnon arvoon.”

Mikko sijoittaa uusiin asuntoihin. Vanhakin asunto on mahdollista ostaa velkavivulla, mutta samanlaista verotusetua siitä ei saa. ”Se on selkeä miinus”, Mikko summaa. Myös vanhoihin asuntoihin liittyvät riskit ja mahdollisesti tulevat putkiremontit olivat Mikolle uuden asunnon hankintaa puoltavia tekijöitä. 

Lisäksi Mikko halusi hankkia sellaisen asunnon missä voisi itsekin asua: ”Myönnän, että tämä oli osittain tunnepuolen juttu. Ajattelimme että – vaikka ihmisten tarpeet ovat erilaisia- , se että voisi itsekin asunnossa asua, olisi hyvä indikaattori asunnon pitkän aikavälin arvonkehitykselle ja vuokralaisten saamiselle.”

”Jotkut ovat sitä mieltä, että uusi asunto kannattaa myydä heti lyhennysvapaan päättymisen jälkeen. Siitä tulee kuitenkin varainsiirtoveroa ja muutakin vaivaa. Itse mietin, että asunnon voisi pitää 5-8 vuotta. Tämän jälkeen asunnon saisi edelleen myytyä suhteellisen uudessa kunnossa”. 

Tämä artikkeli on osa SalkunRakentajan ja Lehdon yhteistyönä toteuttamaa artikkelisarjaa asuntosijoittamisesta kiinnostuneille ja olemassa oleville asuntosijoittajille, jossa selvitämme asuntosijoittamisen tämän hetken trendejä, sijoittajien tunnelmia, sekä tärkeimpiä asuntosijoittamisen pullonkauloja, jotka estävät sijoittajia etenemässä sijoittamisessa. Mikko Mattheiszen on osa Lehdon Sisäpiiriä. Lehdon Sisäpiiri on Lehdon kumppaneiden sähköpostilista, johon liittymällä voi saada tietoja uusista kohteista viikkoa paria ennen julkista ennakkomarkkinoinnin aloitusta. 

Profit on Lehdon uusi kampanja, joka takaa sijoitusasunnon ostajalle katkeamattoman 24 kuukauden vuokratuoton asunnon hallinnan luovutuksesta lukien.

Tutustu Lehtoon alla olevasta linkistä

Tutustu Lehtoon tästä

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös