Työn verotus pysyy Suomessa jatkossakin kireänä.
Antti Rinteen uusi hallitus aikoo kasvattaa julkisia menoja 1,2 miljardilla eurolla. Suurten menolisäysten rahoittaminen jää kuitenkin osin ilmaan ja epämääräisten työllisyystoiveiden varaan, varoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
”Menonlisäyksistä osa katetaan veronkorotuksilla ja sisäisillä siirroilla, mutta osaan rahat tulisivat työllisyyden kasvusta selvästi yli nykyennusteiden. Lisäksi hallitus tavoittelee tasapainoista julkista taloutta vuonna 2023, missä on yli puolentoista miljardin parannus VM:n nykyiseen ennusteeseen nähden – kaikki tämä myös rahoitettaisiin työllisyyden nousulla”, Urrila toteaa blogissaan.
Urrilan mielestä hallitusohjelman keinot työllisyyden nostamiseksi jäävät kuitenkin valitettavan laihoiksi ja työllisyysastetoiveiden toteutuminen on erittäin haastavaa kolmesta syystä.
Urrilan mukaan Suomen työikäinen väestö on supistumassa, joten työllisten määrä on nykyrakenteilla helposti laskussa. Monet työttömät ovat jo työllistyneet talouden noustessa, ja yhä useammalla jäljelle jääneistä työttömistä esimerkiksi osaamisen päivittäminen olisi välttämätöntä, jotta työpaikka voisi löytyä. Kolmanneksi globaali talousnousu on koko ajan hyytymässä ja riskit kasvussa.
”Rinteen hallitus ei voi laskea suhdanteiden varaan työllisyyden kasvussa juuri lainkaan, saattaa käydä jopa aivan päinvastoin”, Urrila varoittaa.
Pääekonomistin mukaan hallitusohjelman veroratkaisut ovat kuitenkin kokonaisuutena kohtalaiset elinkeinoelämän kannalta, vaikka veroja kiristetäänkin 700 miljoonalla.
”Ennakko-odotuksiin ja huoliin nähden pakettia voi pitää jopa hyvänä, kun yritysten ja yrittäjien verotus ei kiristy.”
Iso miinus on Urrilan mukaan kuitenkin työn verotuksen pysyminen kireänä.
”Palkansaajat eivät ole saamassa indeksitarkistusten lisäksi juuri mitään muuta. Kun Suomessa kaikki toivovat työllisyyden nousua ja ovat sitä mieltä, että työtä tehdään liian vähän, pitäisikö tätä niukkaa resurssia sitten verottaa hieman kevyemmin? Tällainen ajattelutapa ei hallitusohjelmasta ikävä kyllä juuri välity”, pääekonomisti toteaa.
