Taloussanomien haastattelemat juristit kertovat neljä hyvää syytä, miksi testamentti kannattaa laatia.
Testamentti on dokumentti, joka antaa mahdollisuuden poiketa perintökaaren mukaisesta perimysjärjestyksestä. Se on testamentin laatijan viimeinen tahto omaisuutta koskevissa asioissa.
Suomen Laki ei velvoita jättämään kaikkea omaisuutta esimerkiksi perillisille ja testamentin avulla voidaan ratkaisevasti määrätä omaisuudesta kuoleman varalta. Sitä voidaan soveltaa myös silloin, kun perillisiä ei ole.
Testamentin ei tarvitse koskea koko omaisuutta, vaan se voidaan rajata koskemaan vain pientä osaa omaisuudesta – jopa yksittäisiä esineitä.
Testamentti tehdään aina kirjallisena. Sen vaihtoehtoja on useita ja niiden sisältö voi olla hyvin yksilöllinen, mutta sen laatimiselle on asetettu ankarat muotovaatimukset. Kun muotovaatimukset täyttyvät, sisällön suhteen laki antaa hyvin vapaat kädet.
Testamentissa voidaan hypätä sukupolvien yli, testamentata läheiselle henkilölle tai testamentata omaisuus vaikkapa yhdistystoimintaan. Koko omaisuudesta määräävän yleistestamentin lisäksi tai sen rinnalla voidaan esimerkiksi määrätä vaikkapa tietty yksittäinen esine tai rahallinen summa tietylle määrätylle henkilölle.
Kokeneet juristit Inga Koskinen, Mirja Kokko ja Piia Jeremejeff kertovat Taloussanomille kokemuksensa perusteella neljä hyvää syytä, miksi testamentin laatimisessa on järkeä.
Miksi testamentti kannattaa tehdä?
Ensinnäkin testamentti vähentää perintöriitoja. Juristi Inga Koskisen mukaan kiihkeimmin riidellään yleensä silloin, kun kyseessä on perintö, josta ei ole tehty testamenttia.
Juristi Mirja Kokko, Perhejuristit Kokko ja Kuusiluomasta muistuttaa tilanteesta, jossa yhdelle lapselle testamentataan enemmän omaisuutta kuin muille. Tällöin perustelu asialle testamentissa on paikallaan. Siinä voidaan Koskisen mukaan esimerkiksi huomauttaa, että kun toista lasta on avustettu taloudellisesti opinnoissa, toinen huomioidaan kattavammin testamentissa. Hyvät perustelut vähentävät riitojen todennäköisyyttä.
Toinen hyvä syy testamentille on lesken tulevaisuuden turvaaminen. Leskellä on perintönä olevaan omaisuuteen vain avio-oikeus, joka tarkoittaa, että puolisoiden varat tasataan. Usein perittäväksi jää asunto, johon leskellä ilman testamenttia on hallintaoikeus, mutta ei esimerkiksi myyntioikeutta. Tällöin asunnon myynnistä saattaa tulla riitaa lesken ja lasten välille.
Tällaisten tilanteiden varalla juristit neuvovat, että omistusoikeustestamentilla tai hallintaoikeustestamenttiin otetulla myyntilausekkeella tämänkaltaiset tilanteet voidaan välttää.
Kolmas syy testamentin tekoon on perintövero, sillä testamentin huolellinen suunnittelu ja laatiminen ajoissa säästää juristien mukaan yleensä aina ankarimmilta mahdollisilta perintöveroilta. Perintövero on jokseenkin progressiivinen ja siksi kaikenlainen perinnön ajallinen hajauttaminen ja elinaikana tehdyt pienet lahjoitukset säästävät perintöveroeuroja, Inga Koskinen neuvoo.
Lisäksi testamentilla voidaan perintöoikeutta rajata. Testamentin avulla usein rajataan rintaperillisten puolisoiden avio-oikeutta. Tämä on tärkeää erityisesti niissä tilanteissa, että perillisten liitot kariutuvat.
Mirja Kokon mukaan aika harva haluaa, että lapsen erotessa osituksessa otetaan huomioon lapsen vanhemmiltaan perimä omaisuus ja että ex-vävy tai -miniä saa laskennallisesti hyödykseen puolet lapsen perimän omaisuuden arvosta.
Testamentin puuttuminen voi tuoda hankaluuksia
Lakiasiainpalvelu Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy kertoo sivuillaan karun esimerkin tilanteista, joissa testamenttia ei oltu tehty.
Nainen perii miehensä maatilan. Kun nainenkin kuoli, toissijaisen perimysoikeuden nojalla miehen sukulaisilla oli oikeus periä miehen omaisuus vaimon kuoltua.
Aviopari ei ollut ollut sukuunsa erityisen läheisesti tekemisissä, ja molempien puolisoiden kuoltua ilmeni, etteivät naiset perivät tahot ja toisaalta miehen toissijaiset perilliset olleet ikinä edes tavanneet toisiaan. Tästä seurasi verinen, vuosia kestänyt perintöriita, jonka seurauksena maatila täytyi myydä ulkopuoliselle.
Pesänselvittäjänä toiminut lakimies laskutti palkkionaan suuremman summan kuin yksikään perillinen sai pesästä perintöosuutena.
Muut lähteet: https://kolmeasiakirjaa.fi/testamentti/
