Tilastokeskuksen mukaan Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä ja myös ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui.
Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi neljä prosenttia ja palveluviennin arvo seitsemän prosenttia. Tavaroiden nettovienti kääntyi positiiviseksi. Tavarakaupan ohella ensitulon tili oli positiivinen. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui.
Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palvelujen tase oli 0,7 miljardia euroa ylijäämäinen.
Vienti ylitti tuonnin
Maksutaseen mukainen kauppatase oli 1,1 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä.
Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen ylijäämää kertyi 0,2 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,5 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä. Palvelutaseen alijäämää selittävät etenkin televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden sekä muiden liike-elämän palveluiden tuonnin vahvistuminen verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen.
Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 16,0 miljardia euroa vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä eli tavaravienti vahvistui neljä prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Tavaratuonti laski 14,9 miljardiin euroon eli 2 prosenttia vuoden takaisesta. Vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä palveluvienti kasvoi seitsemän prosenttia ja palvelutuonti yhdeksän prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen.
Palveluvienti oli 7,0 miljardia euroa ja palvelutuonti 7,5 miljardia euroa ja näin ollen palvelutase oli jälleen alijäämäinen.
Huhtikuussa vaihtotase romahti
Positiivisia ulkomaantilastoja synkistää kuitenkin huhtikuun yllättävän raju vaihtotaseen pudotus.
Vaihtotase oli nimittäin yksistään huhtikuussa 4,2 miljardia euroa alijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo laski kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta. Ensitulon tili oli voimakkaasti alijäämäinen, mikä johtui ulkomaille maksettujen sijoitustulojen kasvusta.
Ulkomaille maksettujen sijoitustulojen kasvu johtui pääosin viime vuoden lopulla tapahtuneista kansainvälisistä yritysjärjestelyistä. Näiden järjestelyjen lopullinen vaikutus maksutaseen kehitykseen nähdään mahdollisesti vasta vuoden 2020 syyskuussa tilastovuoden 2019 vuositietojen päivittyessä.
Myös maksutaseen mukainen kauppatase, palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kommentoi huhtikuun ulkomaankaupan tilastoja Twitterissä.
”#Vaihtotase on mielenkiintoinen eläin. Vaikea ennakoida ja tilastorevisiot tiuhoja. Eka kvartaali oli plussalla ekaa kertaa 10 vuoteen ja huhtikuu historiallisen suurella vajaalla (yritysjärjestelyjä, joiden lopullinen vaikutus maksutaseeseen nähdään ehkä vasta 2020 syyskuussa).”, Kuoppamäki kirjoittaa.
#Vaihtotase on mielenkiintoinen eläin. Vaikea ennakoida ja tilastorevisiot tiuhoja. Eka kvartaali oli plussalla ekaa kertaa 10 vuoteen ja huhtikuu historiallisen suurella vajaalla (yritysjärjestelyjä, joiden lopullinen vaikutus maksutaseeseen nähdään ehkä vasta 2020 syyskuussa). pic.twitter.com/086AEUuHLB
— Pasi Kuoppamäki (@Pasi_Kuoppamaki) 14. kesäkuuta 2019
