Maailman toiseksi suurimman talouden toisen vuosineljänneksen talouskasvu jäi alhaisemmaksi kuin kertaakaan 27 vuoteen.
Kiinan huhti-kesäkuun talouskasvu edellisvuoden toiseen vuosineljännekseen verrattuna jäi 6,2 prosenttiin.
Vaikka kasvuluku on länsimaiden kasvulukuihin nähden yhä erittäin korkea, on se silti alhaisin yhden vuosineljänneksen kasvuluku yli 27 vuoteen. Talouskasvu jäi alhaisimmaksi sitten vuoden 1992, jolloin maa alkoi pitää nykyaikaisia neljännesvuositilastoja.
Kasvu oli kuitenkin Reutersin haastattelemien analyytikoiden odotusten mukainen. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kiinan kasvu oli 6,4 prosenttia.
Nordea arvioi aamukatsauksessaan, että kasvuluvut osoittavatkin Kiinan talouden hidastuvan vain hiljalleen, ja pahimmat pelot äkillisestä taantumasta ovat lieviä.
#China’s Q2 GDP grew 6.2% y-o-y, the slowest pace in about 27 years. H1 GDP grew 6.3% to 45 trillion yuan ($6.54 trillion), meeting the annual growth target between 6 and 6.5%. pic.twitter.com/Rs0dFzxOLC
— Global Times (@globaltimesnews) 15. heinäkuuta 2019
#China #GDP growth slows to 6.2% in Q2, lowest in 27 years #MondayMorning pic.twitter.com/VBZNzZXXfe
— Market Edge (@_MarketEdge) 15. heinäkuuta 2019
Kiinan kansallinen tilastotoimisto kertoi maan kohtaavan ulkoisia epävarmuustekijöitä. Kauppasota USA:ta vastaan on heijastunut maailman toiseksi suurimman talouden kasvulukuihin. Maan johto on tehnyt isoja verohelpotuksia, mutta ne eivät ole avittaneet kasvua odotetusti.
Kiinan makroluvuista löytyi kuitenkin jotain positiivistakin, sillä kesäkuussa tehdasteollisuus ja vähittäiskauppa osoittivat kuitenkin vahvistumisen merkkejä toukokuun heikkojen lukemien jälkeen ja kotimainen kysyntä on pysytellyt vahvana.
Analyytikot pelkäävät maailman toiseksi suurimman talouden yrittävän elvyttää kasvua velkarahoitteisilla infrastruktuuri-investoinneilla.
Kun kasvuluvut heikkenevät, turvautuu Kiina perinteisesti velkarahoitteisiin infrastruktuuri-investointeihin. Kiinan keskushallinto on yrittänyt hillitä velkarahoitteista kasvua ja kehittää maan yksityisyritysten saada rahoitusta.
”Seuraavan kuuden kuukauden aikana rahapolitiikalla on vain rajallinen rooli. Sen sijaan finanssipolitiikalla eli valtion julkisten menojen kasvattamisella on keskeinen rooli talouskasvun kiihdyttäjänä, arvioi ekonomisti Dan Wang CNBC-sivustolle.
Julkisten menojen avulla tapahtuva kasvuelvytys nostaa velkataakkaa. Kiinan valtiovelka on kasvanut neljässä vuodessa peräti 16-kertaiseksi – 1,2 biljoonasta juanista 19,6 biljoonaan. Yrityslainojen määrä on noussut vuodessa 131 prosenttia.
