Listaamattomien yhtiöiden osakkeenomistajaksi voi päästä muun muassa joukkorahoituskierroksen kautta, joita halukkaille yrityksille järjestävät muun muassa Invesdor ja Springvest. Lisäksi jälkimarkkinoilla listaamattomien yritysten osakkeita välittää muun muassa Privanet. Usein sijoittajia houkutellaan listaamattomien yhtiöiden omistajiksi esimerkiksi hienoilla markkinointimateriaaleilla ja maalaamalla mielikuvia loistavasta business-ideasta sekä huimasta kasvusta ja tuotto-odotuksista. Muina positiivisina puolina mainitaan riskin hajauttaminen pörssin ulkopuolelle ja suomalaisten yritysten kohdalla varsinkin kotimaisen yrittäjyyden tukeminen.
Sijoittajan kannattaa sijoituspäätöstä harkitessa kuitenkin jakaa listaamattomat yhtiöt arvo- ja kasvuyhtiöihin. Sijoittajan saama tuotto listaamattomista arvoyhtiöistä perustuu kasvaviin osinkoihin ja pienempään osinkoverotukseen ja vastaavasti kasvuyhtiöiden suhteen sijoittaja toivoo, että sijoittajan osaltaan omistama yritys myytäisin hyvällä hinnalla eteenpäin.
Sijoittaminen listaamattomiin arvoyhtiöihin vs. kasvuyhtiöihin
Arvoyhtiöihin sijoitettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota yritysten p/b-lukuihin (hinta/tasearvo) ja koettaa poimia joukosta yrityksiä, joilla on mahdollisimman pieni p/b-luku. Pelkkä edullinen p/b-luku ei tee listaamattomastakaan yhtiöstä arvoyhtiötä, vaan sen tulee myös todistetusti jakaa vuotuista osinkoa. Monia sijoittajia houkuttelevatkin nimenomaan osingot listaamattomista yhtiöistä, sillä yleisesti niiden jakamaa osinkoa verotetaan kevyemmin kuin listattujen yhtiöiden osinkoja.
Listaamattomien yhtiöiden osinkoja verotetaan nimittäin vain 25 prosentin osalta, mikäli osinkoa jaetaan enintään 8 prosenttia yrityksen osakkeen matemaattisesta arvosta, johon vaikuttaa muun muassa yrityksen nettovarallisuus (nyrkkisääntönä tähän on varat miinus velat) ja osakkeiden lukumäärä. Tällöin siis 75 prosenttia jaetusta osingosta on verotonta tuloa. Pörssiyhtiöillä vastaava luku on vain 15 prosenttia.
Yleensä kuitenkin tämänkaltaiset osinkoa maksavat ja sitä kasvattavat arvoyhtiöt kuitenkin hakeutuvat jossakin vaiheessa pörssiin, joten listaamattomat arvoyhtiöt eivät ole välttämättä niin yleisiä kuin listaamattomat kasvuyhtiöt. Tai vaikka listaamattomia arvoyhtiöitä olisikin yhtä paljon, niin niitä halutaan suojella erilaisilla lunastuslausekkeilla (OYL 3:7§), minkä takia osakkeiden luovuttaminen ja myyminen esimerkiksi suvun ulkopuolelle ei ole mahdollista. Tällaisia listaamattomia arvoyhtiöitä, joihin sisältyy monia lunastuslausekkeita ovat esimerkiksi Fazer tai Otava.
Kasvuyhtiöihin sijoittamisen nähdään sisältävän enemmän riskejä, sillä kovaa kasvua hakevista yrityksistä keskimäärin vain noin joka kymmenes onnistuu kasvattamaan tarpeeksi liiketoimintaansa tai edes välttämään konkurssin. Tämän takia kasvuyhtiöiden jälkimarkkinat ovat myös varsin hiljaiset, sillä sijoittaja, joka omistaa listaamattoman kasvuyhtiön osakkeita, pyrkii odottamaan siihen asti, kunnes esimerkiksi jokin yritys on halukas ostamaan hyvällä hinnalla kasvuyrityksen kaikki osakkeet. Mikäli sijoitus on kuitenkin osoittautunut flopiksi, niin kukaan ei ole kiinnostunut yrityksen osakkeista tämän jälkeen.
Listaamattomien yhtiöiden ominaispiirteitä
Listaamattomien yhtiöiden jälkimarkkinoilla kaupankäynti on muuten samanlaista kuin pörssissä ja hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Useimmiten osto- ja myyntitarjousten tekeminen on vain kankeampaa ja saattaa käytännössä hoitua siten, että kun joku on valmis ostamaan osakkeita hinnalla x, niin välittäjä soittaa kaikille ko. yritystä omistaville sijoittajille ja kysyy, olisiko sijoittaja halukas myymään omistamansa osakkeet tai osan niistä tuolla samaisella hinnalla.
Listaamattomille yhtiöille tyypillisiä ovat myös korkeat arvostustasot, mikä luonnollisesti hankaloittaa ja viivästyttää sijoittajan toivomia tuottoja kurssinousun toivossa sekä heikentää jälkimarkkinaintoa. Nyrkkisääntönä korkeasta arvostuksesta voidaan pitää sitä, että yrityksen arvo on korkeampi kuin sen liikevaihto ja rahoitusta hakevalla yrityksellä on yleensä sitä hienommat markkinointimateriaalit, mitä suuremmat arvostuskertoimet. Sijoittajan täytyy muistaa kuitenkin selvittää tosiasialliset syyt korkealle arvostukselle ennen sijoituspäätöksen tekoa.
Vaikka listaamattomista yhtiöistä saatavia osinkoja verotetaan vähemmän kuin pörssiyritysten osinkoja, niin kaupankäynnin ja säilytyksen kulut saattavat olla jopa korkeammat kuin pörssiyhtiöillä. Esimerkiksi jos listaamattomien yhtiöiden osakkeet ovat arvo-osuusmuotoisia, niin niitä tulee säilyttää sijoittajan arvo-osuustilillä muiden pörssilistattujen osakkeiden tapaan, minkä lisäksi pankit voivat veloittaa vielä erikseen näiden arvo-osuusmuotoisten listaamattomien yhtiöiden osakkeiden säilyttämisestä muutaman euron kuukaudessa. Mikäli listaamattomien yhtiöiden osakkeet eivät ole arvo-osuusmuotoisia, yritys joutuu itse huolehtimaan näiden säilyttämisestä ja osakasluettelon ajantasaisuudesta. Sijoittajalle jää todisteeksi omistuksesta esimerkiksi allekirjoitettu merkintäsitoumus. Kaupankäynnin kuluna ostaja joutuu maksamaan myös 1,6 prosentin varainsiirtoveron, minkä lisäksi myös välittäjä voi periä muutaman prosentin osto- ja myyntipalkkion. Verrattain korkeiden kulujen ja transaktiokustannusten takia on siten loogista, että listaamattomiin yhtiöihin sijoittaa ”normaalia suuremman” summan kerralla ”osta ja unohda” -periaatteella.
Saatu tuotto listaamattomista yhtiöistä -laskuesimerkki
Ohessa on kaksi pelkistettyä ja karkeaa esimerkkiä, joissa toinen sijoittaja sijoittaa listaamattomaan ns. arvoyhtiöön ja toinen kasvuyhtiöön. Mukana on huomioitu myös kuvitteellisen välittäjän välityspalkkio ja arvo-osuusmuotoinen säilytys esimerkkipankissa.
Sijoitusaika kummassakin esimerkissä on 6 vuotta. Arvoyhtiöön sijoittajalle on laskettu 5 prosentin osinkotuotto mutta osakkeen kurssin ei ole laskettu nousevan. Kasvuyhtiöön sijoittavalle on laskettu vastaavasti 5 prosentin keskimääräinen vuotuinen kurssinousu mutta ei yhtään osinkoja. Molemmissa esimerkeissä alkusijoitus on 15 000 euroa.
Esimerkistä nähdään, että suurista kasvuodotuksista tai osinkotuotosta huolimatta listaamattomilla yrityksillä ei välttämättä saa sen parempaa tuottoa kuin pörssi keskimäärin tuottaa. Tämän lisäksi myyntihinta saattaa todellisuudessa olla jopa ostohintaa pienempi tai käyttäytyä muuten odotetusta poikkeavalla tavalla. Esimerkissä on lisäksi tarkasteltu vain kahta kuvitteellista ”valio-esimerkkiä”, joista kumpikin olisi ihanteellinen listaamattomien yhtiöiden markkinoilla. Todellisuudessa sijoittajan valitsema yhtiö saattaa kasvaa odotettua huonommin tai jättää osingot jakamatta. Tällöin riskiä kannattaakin hajauttaa sijoittamalla yhtä useampiin listaamattomiin yrityksiin, jolloin tuotto on aina jotain niiden väliltä.
Eli mikäli sijoittajalla ei ole aikaa perehtyä listaamattomien yhtiöiden poimintaan, niin helpommalla ja vähemmällä vaivalla pääsee sijoittamalla esimerkiksi ETF:ien kautta suoraan indeksiin. Mikäli kuitenkin lottoamisen lisäksi kaipaa muutakin jännitystä elämäänsä, niin vinkkinä mainittakoon, että listaamattomia yhtiöitä eivät koske sisäpiirisäännökset markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 7 artiklan 1–4 ((EU) N:o 596/2014 (MAR)) mukaisesta sisäpiirin tiedosta. Eli toisin kuin pörssiyhtiöistä, niin listaamattomista yhtiöistä voit saada yrityksen sisäpiiriin kuuluvalta henkilöltä arvokasta sisäpiiritietoa, jonka avulla ”valioyksilöiden osakepoiminta” olisi edes teoriassa mahdollista.
