Jouko Marttilaa kokeneempaa viestinnän ammattilaista saa etsimällä etsiä. Marttila, 58, on luonut arvostetun uran taloustoimittajana BBC:llä, Ylellä sekä A-studiossa, vastannut Suomen Pankin viestinnästä sekä toiminut pörssi- ja pankkivalvonnan viranomaisena Helsingissä sekä Lontoossa.
Hän väitteli talouspolitiikasta valtiotieteen tohtoriksi vuonna 2016 töiden ohessa, toimii tietokirjailijana ja on vapaa-ajallaan päämäärätietoinen urheilija. Marttila on mustan vyön judoka, joka suoritti triathlonin täysmatkan tuosta noin vain.
Onko jotain mitä tämä kaveri ei pystyisi saavuttamaan?
– Olen vähän projekti-ihminen, oli se sitten urheilua tai mitä tahansa. Aina on jonkunlainen hanke tai tavoite mielessä, mitä haluaa tehdä. Paras tapa on asettaa joku selkeä tavoite ja tehdä se, Marttila kuvailee.
Taloustoimittaja hyödyntää rautaista kokemustaan valmentamalla esimiehiä ja asiantuntijoita haastaviin media- ja vuorovaikutustilanteisiin. Marttila on 10 vuotta täyttävän viestintäyritys Kaiku Helsingin hallituksen puheenjohtaja ja yksi perustajaosakkaista.
Kylmähermoisuus näkyy myös Marttilan sijoitussalkussa; suurin osa sijoitetusta osakevarallisuudesta on kiinni listaamattomissa yrityksissä. Lisäarvoa riskisijoituksiin tuo paikka useamman yhtiön hallituksessa, josta pääsee seuraamaan yrityksen toimintaa lähietäisyydeltä.
Korvavaikut pois ja opetellaan kuuntelemaan paremmin
Vuosia kulisseissa toimineen Marttilan mukaan suomalainen media on korkealuokkaista tasoa ja toimittajat ovat ammattitaitoisia. Välillä näkökulmat jäävät kuitenkin harmillisen kapeaksi, kun analyyttinen käsittely on vähentynyt.
– Nykyään resursseja on vedetty sen verran tiukalle, että toimittajien pitää tietää vähän kaikesta. Syvä osaaminen on vähentynyt ja joudutaan sellaisella kohtalaisella pintatiedolla tekemään vaikeistakin aiheista juttuja.
Miten suomalaiset sitten voisivat parantaa viestintätaitojaan?
– Omalla kohdalla ikuinen kehityskohde on kuuntelemisen treenaaminen. Jotta pystyy viestimään paremmin, niin pitää kuunnella paremmin.
Viestintä ei ole yksisuuntaista vaan kaksisuuntaista, oli kyse sitten mediasta, politiikasta tai kahden ihmisen välisestä keskustelusta, Marttila muistuttaa. Viestintä paranee, kun kuuntelee ja hahmottaa toisen näkö- ja tulokulman. Ratkaisu ei ole se, että huutaa vaan kovempaa.
– Tämä ohje pätee parisuhteeseenkin hyvin, Marttila vinkkaa pilke silmäkulmassa.
Vuorovaikutustaitoja kannattaakin sparrata. Marttilan mukaan face-to-face -kohtaaminen on ainoa inhimillinen viestinnän muoto, jonka arvo tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Huippujudokakin opettaa ja oppii muilta
Marttila hakeutuu tänä päivänä lisääntyvissä määrin yhteisöllisyyttä edistävien projektien pariin.
– Ennen ehkä ajoi vähän se suorittaminen eli halusi näyttää, että pystyy johonkin. Mutta nyt se on enemmänkin kääntynyt siihen, että haluaa auttaa ja edistää jotain asiaa.
Marttila toivoisi näkevänsä maailmassa enemmän judosta tutuksi tullutta yhteisen hyvän filosofiaa, joka painottaa, että yhdessä opimme enemmän.
– Ei siitä ole kovasti hyötyä, jos vain tuijottaa omaa napaa. Nykymaailman sosiaalisessa mediassakin ärsyttää suorastaan, että se on niin minä, minä, minä, ja olen itsekin syyllistynyt siihen. Haluan tehdä asioita, joista muut hyötyisivät ja voin olla itse enemmän taka-alalla.
Marttila on julkaissut lukuisia talouteen liittyviä kirjoja ja on erityisen kiinnostunut nuorten taloustaitojen edistämisestä. Talouden tulkki -blogissaan Marttila koodaa talousalaa kansan kielelle.
– Tuon esiin näkökulmia, joita normaali media ei välttämättä käsittele tai kerro, ehkä vähän myös mediakriittistä lähestymistä talousaiheen käsittelyyn. Blogi on yleishyödyllinen palvelu; ”kaikki mitä luet lehdestä ei ole totta” -tyyppisesti.
Saadaan nuoret kiinnostumaan taloudesta antamalla heille mikrofoni
Monella taholla on ollut puhetta nykynuorten huonoista taloustaidoista. Talous ja nuoret TAT:n hiljattain julkaistussa kyselytutkimuksessa käy ilmi, että yli puolet suomalaisista kokee, että nuorten talousosaaminen on huonolla tasolla.
– Nuoret ovat kiinnostuneita taloudesta ja haluavat parantaa talousosaamistaan. Meidän aikuisten niin kouluissa kuin kodeissa pitäisi puhua rahasta nuorten kanssa paljon konkreettisemmin ja käytännönläheisemmin, jotta he voisivat paremmin ymmärtää, mistä on kyse, kertoo TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.
Marttila yhtyy Tenhunen-Ruotsalaisen viestiin ja korostaa, että monella on väärä lähestymistapa siihen, miten nuorten talousosaamista tulisi edistää.
– Monella on se lähestymistapa ylhäältä alaspäin, että me vanhemmat nyt opetamme teille nuorille, että miten taloutta pitäisi hoitaa. Itse ajattelisin sen toisinpäin, että nuoret itse pystyisivät kertomaan vanhemmilleen, mikä olisi paras tapa opettaa ja omaksua sekä, miten siitä voidaan tehdä kiinnostavaa.
Marttila on mukana uudessa projektissa, jossa nuorten taloustaitoja edistetään mediallistamisen avulla ja antamalla nuorille enemmän päätösvaltaa.
Talous.TV on tuleva oppimis- ja opetusalusta, johon opiskelijat voivat lisätä vanhempien ja opettajien mentoroimana heitä kiinnostavia talouteen liittyviä sisältöjä. Alusta on maksuton ja sinne on jo tuotettu pilottiprojekteina muun muassa videoita, podcasteja ja artikkeleita yhteistyössä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa.
Talous.TV on suunnataan nuoremmalle yleisölle, mutta osa sisällöstä vastaa taloustiedon opetussuunnitelmaa ja toimii opettajille oivana opetusvälineenä.
– Perinteinen kirjoista oppiminen ei ole välttämättä nykyaikaa ja vaatii rinnalleen uusia oppimisen tapoja, jotka voisivat olla vahva tuki saada opiskelijat kiinnostumaan aiheesta enemmän. Aihealuetta voisi käsitellä monipuolisemmin, kuin mitä opetussuunnitelma yleensäkin vaatii.
Lue myös: Miksi yrittäjä päätti sijoittaa hotellihuoneeseen, eikä asuntoon?
