Yrityksen arvostuskertoimien käyttö osakkeen arvonmääritykseen on periaatteessa suhteellisen yksinkertaista. Osakkeen hinta suhteutetaan johonkin yrityksen liiketoimintaa kuvaavasta kirjanpidosta löytyvästä määreestä.
Osakkeen hinta voidaan suhteuttaa esimerkiksi taseeseen (P/B), tulokseen (P/E) tai liikevaihtoon (P/S). Näin saatua tunnuslukua voidaan sitten verrata toimialan keskiarvoon, yrityksen omaan pitkän ajan keskiarvoon tai yhteen tai useampaan valittuun verrokkiyritykseen.
Tämä perusperiaate on helppo ymmärtää, mutta oikeasti tunnuslukuihin perustuva analyysi vaatii syvempää perehtymistä. Käytännössä yrityksen arvoon vaikuttaa monta tekijää, eikä osakkeen analyysiä välttämättä kannata jättää pelkän tunnusluvun tarkasteluun. Lisäksi arvostuskertoimien käyttöön liittyy monta yksityiskohtaa, joita voisi olla hyvä ottaa huomioon analyysiä tehtäessä.
Vaihtoehtojahan on paljon ja asiasta tekee haastavan myös se, ettei tunnuslukua ole aina saatavilla. Kasvuvaiheessa oleva yritys ei välttämättä tee vielä tulosta. Silloin tulokseen perustuvan tunnusluvun käyttö ei onnistu.
Vastaavasti digitaaliset lukemat, kuten päivittäisten aktiivikäyttäjien lukumäärä, voi olla yhden yrityksen liiketoiminnan keskiössä ja sitä kautta keskeinen arvon lähde. Toisen yrityksen liiketoimintamalli on erilainen, joten se ei mittaa mitään päivittäisten aktiivikäyttäjien lukumäärää.
Miten siis oikeasti verrata yrityksiä keskenään? Aina löytyy yhteinen arvostuskerroin, mutta mitä vertailusta oikeasti saa irti liiketoimintamallit huomioiden?
Arvostuskertoimet käytännössä
Aalto-yliopiston videoprojektissa haastateltiin eri työtehtävissä olevia, jo kannuksensa hankkinutta, asiantuntijaa. Alla olevalla videolla he kertovat näkemyksiään arvostuskertoimien merkityksestä yrityksen arvonmäärityksessä.
Verrokkiyrityksen valinta
Sijoittamisessa on hyvä muistaa vaihtoehtoiskustannus. Käytännössä kysymyksen voi siis esittää kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on kysyä mikä tämän yrityksen sisäinen arvo on, ja suhteuttaa osakkeen hinta siihen.
On kuitenkin olemassa toinenkin vaihtoehto. Vaikka yrityksen A osakkaita saisikin ostettua alehintaan, kannattaa silti ennemmin ostaa yrityksen B osakkeita, jos niitä myydään vieläkin isommalla alennuksella. Verrokkiyritysten hinnalla on siis väliä.
Verrokkeja pohtiessa on yksi keino lähteä liikkeelle pitkän listan keskiarvosta tai mediaanista (yritykset järjestykseen ja siitä se keskimmäinen havaintoarvo). Näin voidaan nähdä vaikuttaako yritys halvalta vai maksetaanko siitä preemiota koko toimialaan verrattuna.
Toinen tapa on lähteä liikkeelle, on seuloa verrokit läpi, valita yksi hyvin vertautuva yritys, ja mennä sillä. Osakkeen hinta ei ole ainoa vaihtoehto ja kannattaa muistaa, että jossain tapauksissa aiemmin toteutuneet yrityskaupat ovat mielenkiintoinen tietolähde. Hyvän verrokin löytäminen ei ole helppoa, eikä aina mahdollistakaan. Omat haasteensa luo sekin, että osakkeiden arvostustasot ovat eri markkinoilla erilaiset.
Alla olevalla videolla asiantuntijat kertovat näkemyksiään verrokkien valintaan liittyen.
Tämä artikkeli on osa yrityksen arvonmäärityksestä kertovaa artikkelisarjaa. Artikkelisarja perustuu Aalto-yliopiston tekemään videoprojektiin, jossa eri tehtävissä olevia työssään arvonmääritystä käyttäviä haastateltiin arvonmäärityksen erilaisista aspekteista. Jakson ensimmäisessä osassa tuotiin lähinnä esiin yrityksen arvonmäärityksen isoa kuvaa ja seuraavissa jaksoissa käydään läpi konkreettisempia arvoon vaikuttavia tekijöitä. Tulevissa jaksoissa tullaan käsittelemään muun muassa yrityksen johdon ja strategian merkitystä, yrityksen kasvuun liittyviä tekijöitä sekä yrityksen tulevien kassavirtojen ennustamiseen liittyviä haasteita.
Ehkä oleellisinta arvonmäärityksessä ovat kasvu ja kannattavuuden kehitys esim. seuraavan 10 vuoden kuluessa.
Näiden perusteluun ei tässä olen menty.
Kyllä vain. Kasvu on oleellinen. Siitä tulee tähän sarjaan oma artikkelinsa.