Selvityksen mukaan menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 – 2,5 prosenttia.
”Asumismenojen kasvu on hitaampaa kuin edellisvuosina. Syynä ovat heikentyvä talouskehitys ja maailmantalouden epävarmuus, joiden seurauksena korkotaso pysyy matalana myös tulevina vuosina”, kertoo PTT:n asumiseen erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.
Asumismenoselvityksessä tutkitaan suomalaisten asumiseen käyttämän rahan määrää ja sen suhdetta nettotuloihin. Mukana on useita erilaisia esimerkkikotitalouksia ja 21 kaupunkia.
Menojen kasvun hidastuessa asumiseen kuluva osuus kotitalouksien tuloista joko laskee hieman tai pysyy jotakuinkin ennallaan.
Osuus kuitenkin vaihtelee merkittävästi kotitalouden tyypin ja asuintavan mukaan. Esimerkiksi kerrostalossa vuokralla asuvan tyypillisen lapsiperheen tuloista asuminen vie vajaat 21 prosenttia, kun omakotitalossa yksin asuvalla eläkeläisnaisella osuus voi olla yli 42 prosenttia.
Ansiotulojen ja eläkkeiden korotukset hillitsevät asumismeno-osuuden kasvua ennustejaksolla.
Energiamarkkinoiden toiminta ja kustannusten nousupaineet huolettavat kiinteistönomistajia monissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmön hinta on noussut taloyhtiöille kolmessa vuodessa 30 prosenttia, ja uuden hallitusohjelman mukana on tulossa runsaasti lisäpainetta lämmön ostajille.
”Taloyhtiöitä ajetaan nyt käytännössä kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi. Samaan aikaan sähkömarkkinoilla ostajien asema on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi, ja maassamme on pitkällä aikavälillä kysymysmerkkejä sähkön tarjonnan riittävyydestä”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Omakotiliiton toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan sähkön siirtohinnat kurittavat omakoti- ja vapaa-ajan asukkaita.
”Sähkön jakeluverkkoyhtiöt monin paikoin yli-investoivat maakaapeleihin toimitusvarmuutta parantaessaan. On hyvä, että hallitus aikoo muuttaa lainsäädäntöä. Verkkoyhtiöiltä tulee edellyttää investointien kustannustehokkuutta. Yhtiöiden sallittua tuottoa tulee myös laskea merkittävästi Ruotsin tapaan”, Savolainen vaatii.
Suomessa suurin sallittu tuotto on yli kuusi prosenttia ja Ruotsissa reilut kaksi prosenttia.
