Talouden trendit

Peräti 850 000 suomalaista saa asumistukea – ”Tilanne on kestämätön”

Asumistukimenojen paisuminen on yksi asuntomarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan suurista haasteista, toteaa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola.

Kelan mukaan asumistukimenot nousivat uuteen ennätykseen vuonna 2018. Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 miljoonaa euroa, mikä on viisi prosenttia edellisvuotta enemmän.

Erityisen paljon kasvoivat yleisen asumistuen menot, jotka nousivat 1 489 miljoonaan euroon – kasvua edellisvuoteen oli 18 prosenttia.

“Yleisen asumistuen menojen suurta kasvua selittää opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin syksyllä 2017. Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin yleistä asumistukea maksettiin myös lapsettomille opiskelijoille”, sanoo pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmästä.

Opiskelijoille maksettiin yleistä asumistukea ja opintotuen asumislisää yhteensä 550 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Viime vuoden lopussa asumistukien piirissä oli kaikkiaan 849 648 henkilöä, mikä on 15 prosenttia väestöstä. Määrä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tilanne on kestämätön

Asumistuki on siitä ongelmallinen tuki, koska se vesittää itse omaa tehoaan, toteaa Vuokraturvan Timo Metsola.

“Maksettavan asumistuen kasvu mahdollistaa tietyn suhteellisen osuuden ylittäessään vuokrien nousun, joka puolestaan kasvattaa asumistukea tarvitsevien joukkoa”, Metsola selittää.

Metsolan mielestä asumistuki on siinä mielessä tehoton tuki, ettei se suurimmassa osassa tapauksia laske asukkaan asumiskustannuksia.

“Asumistuen seurauksena vuokralaiset voivat maksaa korkeampia vuokria halutuilla alueilla, ja hyöty siitä menee valtaosin vuokranantajille.”

Yksilötasolla myönnettävä tuki, esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, voisi aidosti auttaa tuensaajaa, mutta nykyinen massiivinen asumistukijärjestelmä on Metsolan mielestä rakenteeltaan automaatti, joka vuokralaisten maksukykyä kaavamaisesti tukemalla vaikuttaa koko markkinaan ja nostaa vuokria.

“Tämä näkyy jo siitä, kuinka asuntosijoittajien piireissä puhutaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana”, Metsola paljastaa.

Viime vuoden lopussa siis lähes 850 000 suomalaista oli viime vuoden lopussa asumistukien piirissä. Metsolan mielestä tilanne on kestämätön.

“Se on 15 prosenttia väestöstä, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Näin suuren joukon tukeminen vesittää koko tuen idean ja vie suurimman osan sen hyödyistä.”

Valuuko tuki vuokriin?

Asuntojen vuokratasot määräytyvät aina kysynnän, tarjonnan ja vuokralaisten maksukyvyn suhteesta. Jos asumistuensaajia on enemmän, tukien hyöty alkaa valua vuokriin, Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja selittää.

“Nykytilanne, jossa noin 60 prosenttia kaikista vuokra-asunnoissa asuvista on asumistukien piirissä, on johtanut selvään yleisen vuokratason nousuun.”

Tosin Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT selvitti vuonna 2017, nostaako asumistuki vuokria. VATT:n mukaan ei nosta, koska vuokrat määräytyvät ennen kaikkea alueen tyypillisen vuokratason mukaisesti.

Metsolan mielestä tämä kärki sekoitti aiheen uutisoinnin pitkäksi aikaa. Tutkijat itsekin tiedotteessaan totesivat, etteivät he tutkineet, nostaako asumistukijärjestelmä yleistä vuokratasoa. Lisäksi VATT:n tulokset ovat Metsolan mukaan ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin.

Mitä asumistukijärjestelmälle sitten pitäisi tehdä?

“Jotta asumistuesta saataisiin enemmän hyötyä, tuettavien määrää pitäisi johdonmukaisesti vähentää ja tukisummaa supistaa. Tämä pitäisi tehdä vaiheittain mutta päättäväisesti, hieman samaan tapaan kuin asuntolainojen verovähennysoikeuden kanssa on toimittu”, Metsola ehdottaa.

Metsolan mielestä nykyinen asumistuen paisuttamisen tie on kuljettu loppuun, koska asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta on tullut tärkein syy sille, että asumistukea tarvitaan.

“On keksitty ikiliikkuja, joka todellisuudessa rahoitetaan veronmaksajien lompakosta”, Metsola kuvailee.

4 kommenttia

4 kommenttia

  1. Avatar

    Kaikennäköistä

    8.8.2019 at 11:09

    Työssäkäyville Helsinkiläisille ei kuulu maksaa asumistukea Helsingin korkeaa vuokratasoa tukeakseen.
    Jos palkalla ei pärjää, asunto kauempaa, ja jos ei sittenkään riitä elämiseen, on vaihdettava hommia ja paikkakuntaa.

  2. Avatar

    tai sitten..

    8.8.2019 at 16:11

    Niin tai miksi maksetaan asumistukea helsingissä työttömille, jollain prosentilla alemmas.. jos et käy töissä, ei sinun tarvi helsingissä asua jos ei varasi riitä ilman tukea asumiseen. Työssä käyvällä toki asumisen kustannukset madaltuu kauas mennessä, toki se sitten siirtyy työmatkojen kustannuksiin joten +/-0

    Kun asuntoja liian kalliina vapautuu, myöskin voi olla paine laskea vuokria.. Nyt kun kysyntä on tarjontaa suurempi, hinnatkin nousee.

  3. Avatar

    Jibii

    8.8.2019 at 21:23

    Kojamo

  4. Jyrki

    Jyrki

    11.8.2019 at 12:01

    Kyllä siihen pitää katto saada aikaan. Nyt annetaan koko kerrostalon kerros 11 henkiselle somaliperheelle.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös