Fedin eilinen ilmoitus rahapolitiikan suunnanmuutoksesta kertoo keskuspankin kansainvälisen talouden huolista.
USA:n keskuspankin eilinen ilmoitus leikata ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,00-2,25 prosentin vaihteluväliin aiemmasta 2,25-2,50 prosentista oli markkinoilla odotettu. Keskuspankki Fed ilmoitti myös lopettavansa taseensa supistamisen etuajassa sekä vihjaisi koronlaskujen olevan mahdollisia myös jatkossa.
Fedin pääjohtaja Jereme Powell halusi kuitenkin hillitä markkinoiden kovimpia koronlaskuodotuksia luonnehtimalla koronlaskua vakuutusluonteiseksi sopeutukseksi, joka ei vielä välttämättä merkitse korkosyklin pysyvää käännettä.
Markkinat odottivat kyyhkysmäisempää rahapolitiikan suunnanmuutosta, sillä keskeiset osakeindeksit laskivat Fedin ilmoituksen jälkeen.
Joka tapauksessa Fedin linjanmuutos on ilmeinen; ohjauskoron alennus on ensimmäinen 10 vuoteen. Viimeksi Fed laski korkotasoa finanssikriisin aikaan vuonna 2008. USA:n keskuspankki on sen jälkeen nostanut korkoja ylöspäin viime vuosien aikana, ja viime vuonna se nosti korkotasoa peräti neljästi.
Vaikka Fedin rahapolitiikan suunnanmuutos oli odotettu, oli se yllättävänkin dramaattinen, arvioi Kuntatalouden pääekonomisti Timo Vesala blogissaan.
Vesalan mukaan suunnanmuutos on yllättävä siksi, että USA:n talouden tila ei ole vielä kovinkaan voimakkaasti heikentynyt.
”Kasvu on kyllä hidastunut, mutta se on yhä suunnilleen 2010-luvun nousukauden keskimääräisellä tasolla. Vuoden toisella neljänneksellä yksityinen kulutus jopa vahvistui. USA:n työllisyys jatkaa suhteellisen hyvässä vedossa eikä inflaatiokaan kovin merkittävästi poikkea tavoitteesta”, Vesala toteaa.
Fedin reagointi kertookin pääekonomistin mukaan enemmän kansainvälisen talouden riskeistä kuin kotimaan talouden ongelmista.
”Kauppasodan seurauksena maailmankaupan kasvu on painunut nollaan ja ajoittain jopa pakkaselle. Protektionismin lisääntyminen sekä Kiinan talouskasvun rakenteellinen hidastuminen ovat vähitellen painaneet koko maailmantalouden kasvun hitaimmilleen lähes vuosikymmeneen.”
Vesalan mukaan lisäksi geopoliittiset jännitteet Persianlahdella, sopimuksettoman Brexitin uhka sekä riski kauppasodan leviämisestä luovat talouteen ”makaaberin tunnelman”, joka vähentää yritysten investointihalukkuutta.
Maailmantalouden riskit tulevat Vesalan mukaan hyvin konkreettisesti eurooppalaisten iholle.
”Saksan teollisuus on jo pidempään kärsinyt kauppasodan vaikutuksista ja luisu näyttäisi viime aikoina jyrkentyneen. Saksan teollisuustuotannon voimakas jäähtyminen on huono enne myös Suomen näkymille. Erityistä huolta aiheuttaa EKP:n vähäinen elvytysvara, mikäli talous ajautuisi taantumaan. Talouden tukeminen olisi silloin aiempaa enemmän eurovaltioiden velkaelvytyksen varassa. Koordinoiduista ja riittävän mittavista toimista voi euromaiden kesken olla kuitenkin vaikea sopia.”
Keskuspankit näyttävät tarttuvan mahdollisiin tulevaisuuden ongelmiin jo ennalta.
”EKP käykin nyt ennalta ehkäisevää taistelua – sen toimet ovat tehokkaimmillaan ennen taantumaa. Siltä varalta, että Iso-Britannia päätyy Boris Johnsonin johdolla sopimuksettomaan EU-eroon ja/tai Donald Trump toteuttaa uhkaamansa tullit mm. eurooppalaisille autoille, elvytysvalmiutta halutaan korottaa. Samalla euromaiden hallituksille ostetaan aikaa valmistautua elvyttävään finanssipolitiikkaan sitten, kun suhdannekuva sitä vaatii”, Vesala toteaa.
EKP:n elvytystä on tällä hetkellä helppo perustella kuitenkin myös alhaisilla inflaatio-odotuksilla. Vesalan mukaan ne toimivat myös eräänlaisena keskuspankin uskottavuuden ilmapuntarina.
”Luottamusta EKP:n toimien vaikuttavuuteen ilmeisesti edelleen on, sillä inflaatio-odotukset ovat viime aikoina hienokseltaan toipuneet.”
Fedin eilinen ilmoitus rahapolitiikan suunnanmuutoksesta kertoo keskuspankin kansainvälisen talouden huolista,eiköhän todellisuudessa kansainvälisen kaupan jarru ja hidaste ole D.Trump , vaikka kuinka yrittäisi omaan maan taloutta kohentaa tulli ja veron koroituksilla, niin viime kädessä maksumiehiä ovat amerikkaliset kuluttajat, samalla myös kulutuskysyntä heikkenee korkeiden hintojen johdosta.Tälläisillä hölmöillä päätöksillä on historiassa ennenkin pörssit vedetty alamäkeen.Hyvä että fedi yrittää ruokkia kulutuksen kasvua, mutta taitaa jarrumies painaa vaakassa liian paljon, joten ohjauskoron alentaminen jää nähtäväksi riittäkö 0,25 alennus vai pitääkö tehdä lähiaikana lisää koska jarrumies hidastaa koko kansainvälistä kauppaa joka suunnassa