Tutkimustulos: EU-jäsenyyden taloudelliset hyödyt Suomelle haittoja suuremmat

Elinkeinoelämän valtuuskunnan viime kevään kyselyn mukaan EU-jäsenyyden suosio on noussut Suomessa ennätyksellisen korkeaksi.

Suomalaisista 56 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja ainoastaan 13 prosenttia kielteisesti. Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu 29 prosenttia.

Tukea enemmistön näkemyksille tulee myös tuoreesta tutkimusraportista, jonka mukaan jäsenyys Euroopan Unionissa on ollut Suomelle taloudellisesti kannattavaa.

Oxford Economics toteutti ajatuspaja Akava Worksin tilauksesta analyysin EU:n makrotaloudellisista vaikutuksista Suomen taloudelle.

Arviointiraportin mukaan EU-jäsenyyden myötä Suomi on hyötynyt pääsystä yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoille sekä kaupan ja investointien esteiden purkamisesta jäsenvaltioiden väliltä. Tämä on tukenut merkittävästi Suomen talouden kasvua.

”Suomea koskevien arvioiden mukaan bruttokansantuote asukasta kohti (BKT/asukas) on EU-jäsenyyden myötä kasvanut 1,2–1,7 prosentilla, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua 1 020–1 450 eurolla vuonna 2017. Kasvu on pitkälti linjassa EU-jäsenvaltioiden keskimääräisen kehityksen kanssa”, tutkimusraportissa todetaan.

Raportin laatijat olettavat kasvun edelleen lisääntyvän tulevaisuudessa, kun otetaan huomioon viimeaikaiset EU-hankkeet, kuten energiaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma, sekä komission parhaillaan neuvottelemat uudet kauppasopimukset.

EU-jäsenyyden kokonaisvaikutuksesta työpaikkoihin on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa. Tuoreessa Suomea koskevassa arviossa on kuitenkin esitetty, että EU:n avulla on syntynyt 40 000 uutta työpaikkaa, mikä vastaa 1,4 prosenttia työvoimastavuonna 2017.

Tutkimuksessa arvioidaan, että EU-jäsenyys on lisännyt kokonaiskauppaa 9 –26 prosenttia, mikä vastaa 16–47 miljardia euroa vuonna 2017.

Sekä EU- että EMU-jäsenyys ovat tukeneet myös Suomeen ulkomailta tulevien sijoitusten kasvua.

”Eräiden keskeisten tutkimustulosten perusteella Suomeen on tullut EU- ja EMU-jäsenyyden myötä 31,7 miljardia euroa enemmän suoria ulkomaisia sijoituksia vuodesta 1995 alkaen. Vuositasolla se vastaa keskimäärin 0,9 prosentin BKT-kasvua tarkastelujakson aikana”, tutkimuksessa todetaan.

EU-jäsenyyden hinta on ollut suhteellisen pieni. Vuonna 2017 Suomen maksuosuus EU-budjetista oli 1,6 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon Suomen EU:lta saamat varat, Suomen nettomaksu oli vain 93 miljoonaa euroa eli 0,04 prosenttia BKT:sta.

Erään aiemman tutkimuksen mukaan suomalaisille yrityksille EU:n sääntelystä aiheutuneet kustannukset olivat noin 0,4 prosenttia BKT:sta.

Raportin laatijoiden mukaan tätä lukua ei kuitenkaan voida pitää EU-jäsenyyden hintana – useimmissa tapauksissa Suomen olisi pitänyt laatia vastaavia omia säädöksiä myös EU:n ulkopuolisena maana.

Rahaliiton vaikutus makrotalouteen on ollut pääosin neutraali.

Vuonna 1998 Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) ja otti käyttöön euron.

Tutkimuksessa rahaliiton vaikutuksesta Suomeen ei anna yhtä selkeää kokonaiskuvaa kuin EU-jäsenyyden vaikutuksia koskeva analyysi. Tutkimusten tulosten perusteella rahaliiton eli EMUn makrotaloudellinen vaikutus on lähinnä neutraali.