Äkkiseltään voisi luulla, että hyvä sijoittaja on sellainen, joka pystyy löytämään osakemarkkinoilta hyviä ostokohteita. Jos osakkeen saa ostettua markkinoilta alehintaan on sen tuotto lähtökohtaisesti parempi, kuin jos osakkeesta maksaa ylihintaa.
Suomalaisten ja muidenkin piensijoittajien perusongelma piilee kuitenkin hajautuksen puutteessa. Suurin osa omistaa vain yhden tai kaksi osaketta. Tällainen salkku sisältää paljon suuren määrän niin sanottua epäsystemaattista, hajautettavissa olevaa riskiä, mistä markkinat eivät ole lähtökohtaisesti valmiita maksamaan.
Rahoitusteorian mukaisesti kannattaa ennemmin kantaa systemaattista riskiä, eli nostaa osakepainoa. Ja sitten jos taloudellinen ja psykologinen riskinkantokyly on markkinatuottoa korkeampi, niin osakepainoa voi periaatteessa nostaa velkavivulla yli sadan prosentin. Se on periaatteessa alihajautusta järkevämpi tapa kantaa korkeaa riskiä.
Mutta mitä jos ihan jo harrastuspohjaltakin haluaa tehdä osakkeiden laskennalliseen arvoon tehtyjä sijoituspäätöksiä? Mitä asioita tulisi ottaa huomioon, miten nämä asiat tulisi ottaa huomioon ja kuinka paljon arvonmääritykseen pitäisi käyttää aikaa?
Tarve vaikuttaa siihen, miten yrityksen tai projektin arvo määritetään
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun projektiryhmä tuotti rahoituksen laitoksen Associate Professor Elias Rantapuskan johdolla videosarjan kandidaattitason rahoituksen aineen Capstone: valuation -kurssille.
Elias Rantapuskan mukaan lyhyet videot ovat hyvä kanava tiedon jakamiseen, sillä kaupallisten videonjakelualustojen kautta on syntynyt ihmisten tapa katsoa lyhyitä pätkiä varsinkin mobiililaitteilta paikasta riippumatta.
Videoilla haastateltiin työurallaan eri rooleissa olevia ammattilaisia, jotka ovat tekemisissä käytännön arvonmäärityksen kanssa. Asiantuntijoilta kysyttiin, miten he tekevät arvonmääritystä käytännössä.
Projektiryhmässä mukana olleena haastattelin yhdeksää eri rooleissa toimivaa jo kannuksia hankkinutta asiantuntijaa. Näiden joukossa oli edustaja teollisuusyrityksestä, investointipankista, private equity -sijoittaja, enkelisijoittaja ja liikkeenjohdon konsultti.
Haastattelun jälkeen projektitiimimme koosti haastatteluista temaattisia lyhyitä videoita, joissa eri asiantuntijoiden näkemyksiä tuli esiin ikään kuin vuoropuheluna.
Alla olevalla videolla asiantuntijat esittäytyvät ja kertovat taustastaan.
Yrityksen arvonmääritykseen ei sinänsä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Eri tilanteissa tarve on erilainen. Tämä käy selville muun muassa siitä miten paljon aikaa kukakin yhden yrityksen arvonmääritykseen käyttää. Erot ovat merkittäviä.
Työnsä puolesta rahoituksen tutkijat ovat luoneet teorioita ja laskennallisia malleja, joiden avulla yrityksen arvo voidaan laskennallisesti määrittää.
Vaikka näistä malleista hyötyä onkin, ovat ne samalla myös vajavaisia koska niiden ulkopuolelle jää paljon yrityksen arvoon vaikuttavia tekijöitä. Epätarkkuus teoreettiseen malliin laitettavien numeroiden kanssa on siis usein merkittävä tai suorastaan valtava.
Voidaankin kysyä, onko yrityksen arvonmääritys luonteeltaan tiedettä vai taidetta. Näin asiantuntijat vastaavat.
Tämä artikkeli on osa yrityksen arvonmäärityksestä kertovaa artikkelisarjaa. Tässä ensimmäisessä osassa tuotiin lähinnä esiin yrityksen arvonmäärityksen isoa kuvaa ja seuraavissa jaksoissa käydään läpi konkreettisempia arvoon vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa kassavirtaan ja arvostuskertoimiin perustuvat mallit, yrityksen johdon ja strategian merkitys, yrityksen kasvuun liittyvät tekijät sekä yrityksen tulevien kassavirtojen ennustamiseen liittyvät haasteet.
