Korkea osinkotuotto ei vielä kesää tee. Osinkosijoittajaa kiinnostaa myös yhtiön tuloksentekokyky.
Sijoituskirjailija ja osakestrategi Jukka Oksaharju on tunnettu osinkosijoittamisen puolestapuhuja. Hän on kuitenkin useissa kirjoituksissaan ja kirjoissaan varoittanut osinkosijoittajaa tuijottamasta pelkästään yritysten osinkotuottoja. Tarvitaan muutakin tietoa.
Erityisen tärkeää on yhtiön osinkojen kasvu – ja siihen pääsevät laadukkaat yhtiöt.
”Osinkosijoittajan ei useinkaan kannata tuijottaa vain tuottoprosenttia ja ummistaa silmiään yhtiön laadulta. Korkea osinkotuottoprosentti voi nimittäin perustua vanhojen hyvien aikojen menestykseen, jolloin riskiksi muodostuu tulevien osinkojen laskutrendi”, Oksaharju toteaa Nordnetblogissaan.
Oksaharjun mukaan laadukkaiden yhtiöiden, joiden pääoman tuoton uusiin investointeihin voi edelleen otaksua säilyvän korkeana, voi pitkällä aikavälillä odottaa suurena joukkona (ei joka yksittäistapauksessa) kasvattavan osinkoaan nopeammin kuin heikosti tuottavien yhtiöiden.
”Siksi pääoman tuotto sopii yhdeksi käyttökelpoiseksi osingon laadun mittariksi”, Oksaharju opastaa.
Oksaharju laati taulukon, johon hän luokitteli Helsingin pörssin suuryhtiöt ryhmiin sekä laadun että osinkotuoton perusteella. Laadun mittarina sijoituskirjailija käytti viime vuoden toteutunutta sijoitetun pääoman tuottoastetta, eli ROIC-mittaria. Osinkotuotto on puolestaan laskettu päätöskurssille 31.7.2019 ja vuoden 2018 jaettavilla (jo keväällä jaetuilla tai päätetyillä) vuosiosingoilla.
Yhtiöt joiden sijoitetun pääoman tuotto on yli 15 prosenttia, pääsevät Oksaharjun luokittelussa parhaan laadun yhtiöiden kastiin ja vähintään neljän prosentin osinkotuotto vie yhtiön parhaaseen osinkoluokkaan.
Tällaisia laadukkaita osinkoyhtiöitä ovat Oksaharjun luokittelulla seuraavat:
Sen sijaan toisessa ääripäässä ovat yhtiöt, joiden sijoitetun pääoman tuotto on heikko (alle 10 prosenttia), eikä osinkotuottokaan yllä yli kolmen prosentin. Tällainen yhtiö on Outotec.
Oksaharju muistuttaa, että luokittelu sisällä subjektiivista yhtiön kannattavuuden ”normalisointia” tai arviota tulevaisuudesta. Täten onkin mahdollista, että ROIC ei kuvaa kaikkien yhtiöiden kohdalla normaalia tasoa.
Luokittelu ei Oksaharjun mukaan myöskään ota kantaa yhtiökohtaiseen trendiin eikä etenkään sen otaksuttuun tulevaan suuntaan.
”Parhaimmillaan taulukko kuitenkin voi herättää ajatuksia yhtiöistä, joihin kannattaisi tutustua omatoimisesti paremmin”, Oksaharju pohtii.
Tutustu tarkemmin Oksaharjun laatimaan taulukkoon tästä.
