Muhiiko tässä uuden finanssimarkkinoiden paniikin laukaiseva musta joutsen?

Mustaksi joutseneksi kutsuttu ilmiö on sijoittajan pahin painajainen – ainakin jos sijoittaja ei ole suojautunut kurssiromahduksien varalle.

Musta Joutsen tarkoittaa erittäin epätodennäköistä tapahtumaa, jolla on sijoitusmarkkinoille sovellettuna kolme luonteenomaista piirrettä: sitä ei voi ennustaa, sillä on valtava vaikutus sijoitustuottoihin ja osaamme antaa sille vasta jälkikäteen selityksen, joka vaikuttaa vähemmän satunnaiselta.

Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisissä oli hyvin paljon mustan joutsenen piirteitä. Se tuli yllättäen, ja vain harvat asiantuntijat osasivat etukäteen ennustaa sen aiheuttaman valtavan shokin finanssimarkkinoille.

Markkinoilla on nyt havaittavissa selvää hermoilua, mikä näkyy valtiolainojen korkojen painumisena hyvin alhaisiksi tai jopa negatiivisiksi. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden velkakirja painui toukokuussa negatiiviseksi ja nyt korko on jo lähes -0,7 prosenttia pakkasella.

Valtiolainojen jälkimarkkinatuotot laskevat, kun niiden hinnat nousevat. Valtiolainojen hinnat nousevat niiden kysynnän kasvaessa.

Hermoilua ilmassa

Alhaisen luottotappioriskin maiden velkakirjat ovat perinteisiä sijoittajien turvasatamia. Esimerkiksi Saksan, Sveitsin ja USA:n valtiolainoja pidetään tällaisina epävarmojen aikojen turvasatamakohteina. Kun sijoittajiin iskee epävarmuus osakemarkkinoita kohtaan, lisääntyy turvallisina pidettyjen maiden velkakirjojen kysyntä.

Vaikka valtiolainojen korot ovat laskeneet ja esimerkiksi osakemarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX-indeksi on noussut, ei vielä ole tietenkään kyse mistään finanssimarkkinoiden paniikkireaktiosta.

Ensinnäkin VIX-indeksin arvo on vielä kaukana finanssikriisin kovimmista lukemista. Toiseksi esimerkiksi USA:n S&P 500 -osakeindeksin 12 kuukauden toteutuneilla osakekohtaisilla tuloksilla laskettu keskimääräinen P/E-kerroin on lähes 21,6x. Se on selvästi yli pitkän aikaväli keskiarvon, mikä on 15,8x.

Osakemarkkinat siis USA:ssa hinnoittelevat vielä suotuisia näkymiä pörssiyhtiöiden tuloskehitykselle. Toki myös alhainen korkotaso ruokkii arvostuskertoimia.

Kurssipaniikki edellyttää jonkin selkeän laukaisevan tekijän, joka konkretisoi finanssimarkkinoiden kuplan ja ongelmat. Tarvitaan siis ongelma ja sen laukaiseva tekijä.

Vuoden 2009 finanssikriisissä tällainen ongelma olivat subrime-lainat, joita pankit olivat Yhdysvalloissa myöntäneet pääosin matalatuloisille ihmisille niin sanottuja subrime-lainoja.  

Pankit siirsivät subprime-lainojen luottoriskiä eteenpäin investointipankeille, jotka puolestaan muodostivat asuntolainoista johdannaisia myydäkseen niitä eteenpäin sijoittajille. Hyvätuottoiset arvopaperit saivat yleensä luottoluokituslaitoksilta parhaat arvosanat, joten myös eläkesäätiöiden kaltaiset varovaisetkin sijoittajat uskaltautuivat ostamaan niitä.

Varsinainen kriisin laukaiseva tekijä puolestaan oli Lehman Brothers -pankin kaatuminen, minkä seurauksena osakekurssit romahtivat Wall Streetilla ja vähitellen finanssikriisin seuraukset alkoivat näkyä myös reaalitaloudessa.

Globalisaation kasvun loppu

Mikä voisi sitten tällä hetkellä olla kurssipaniikin synnyttävä ongelma ja sen laukaiseva tekijä?

Sijoitusasiantuntijat ovat jo pitkään varoitelleet, että keskuspankkien massiivinen rahapolitiikan elvytys saattaisi olla se tekijä, joka luo ongelmia. Keskuspankit ovat omilla toimillaan saaneet markkinakorot historiallisesti katsoen poikkeuksellisen alas. Kun korko eli rahan hinta on painettu alas, ruokkii se investointeja kannattamattomiin kohteisiin ja ylläpitää niin sanottuja zombie-yrityksiä.

Alhaiset korot saavat siten tuottavuuden laskuun. Esimerkiksi Euroopassa työn tuottavuus onkin vajonnut useissa maissa hyvin alhaiseksi.

Entä sitten se kriisin laukaiseva tekijä?

Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri nostaa esiin artikkelissaan mahdollisuuden, että finanssipaniikin laukaiseva tekijä saattaisi olla Hongkongin -mellakat.

Hurrin mukaan finanssipaniikkien syttymiseen tarvitaan yleensä jokin suhteellisen äkillinen ja uusi vakavien huolien aihe, joka uhkaa kärjistyessään laukaista myös ennestään tiedossa olleita riskejä toteen.

Hurri viittaa analyysitalo Gavekal Researchin ehdotukseen, jonka mukaan yhtiön kotikaupungin Hongkongin mellakat saattaisi olla maailmanlaajuisen talouskriisin laukaiseva tekijä.

Hong Kongin mellakoiden kiihtyminen olisi vaikutuksiltaan merkittävä tekijä siksi, että se saattaisi kertoa – ei enempää eikä vähempää – kuin globalisaation kasvun loppumista.

”Gavekalin ekonomistien mukaan Hongkongin mielenosoitusten riskit kasvoivat tuntuvasti sen jälkeen, kun mielenosoittajat valloittivat kaupungin lentoaseman ja koko Kiinan taloudelle erittäin tärkeä lentokenttä halvautui”, Hurri kirjoittaa.

Lentoaseman valtaaminen lisää riskiä, että Kiinan hallinto ryhtyy taltuttamaan mielenosoituksia puolisotilaallisten poliisijoukkojen tai sotilaiden avulla.

Aseellinen yhteenotto saattaisi johtaa siihen, että suuri joukko länsimaita alkaisi myöntää pikaviisumeja Hongkongista pois pyrkiville kansalaisille. Länsimaat saattaisivat myös ryhtyä eristämään Kiinaa muun maailmantalouden ulkopuolelle pakotteilla, Hurri toteaa.

Tällöin USA:n ja Kiinan kauppasota olisi Hurrin mukaan vain ”alkulämmittelyä” tulevalle Kiina ja länsimaiden yhteenotolle.