Valtiovarainministeriön mukaan budjettineutraali perustulo nostaisi pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tuloja, mutta verotusta olisi kiristettävä perustulon rahoittamiseksi.
Erityisasiantuntija Heikki Viitamäki tarkasteli selvityksessään koko aikuisväestön kattavaa perustulomallia. Perustulo korvaisi nykyisen vähimmäisturvan, ja sen ylittävä osa maksettaisiin ansioetuutena.
Budjettineutraali perustulo rahoitettaisiin kiristämällä palkka- ja yrittäjätulon verotusta siten, että malli ei lisäisi eikä vähentäisi julkisen sektorin kustannuksia.
Selvityksen mukaan tällaisessa perustulomallissa perustuloa maksettaisiin yhteensä 37,5 miljardia euroa. Sillä korvattaisiin nykyisiä veronalaisia etuuksia 18 miljardilla eurolla.
Köyhyys vähenisi hieman, verotus kiristyisi
Selvityksen mukaan budjettineutraalissa perustulossa tuloerot supistuisivat lievästi, ja köyhyys vähenisi hieman.
”Palkansaajien ja yrittäjien tuloverotus kiristyisi, mutta verojen jälkeiset nettotulot säilyisivät useimmilla lähes ennallaan. Työn verotus olisi pieni- ja keskituloisilla nykyistä progressiivisempaa”, selvityksessä todetaan.
Tällaisesta perustulomallista hyötyisivät muun muassa pienituloiset palkansaajat ja yrittäjät, tulottomat ja pelkästään pääomatuloa saavat. Lukumääräisesti eniten häviäjiä löytyisi keski- ja suurituloisissa palkansaajissa sekä yrittäjissä.
Perustulon etuna esitetään usein, että perustulomallissa työnteko kannattaa aina, koska perustulo ei pienene työtulojen lisääntyessä.
Selvityksen mukaan väitteelle ei ole kuitenkaan perusteita.
”Vaikka pienituloisten palkansaajien ja yrittäjien tulotaso nousisi, työnteko ei olisi nykyistä kannattavampaa. Tämä johtuisi siitä, että jo pienituloisten työn verotusta olisi kiristettävä, jotta malli voitaisiin rahoittaa.”
Viitamäki arvioi selvityksessään ainoastaan perustulon välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Viitamäen mukaan on mahdollista, että mallilla olisi muita hyödyllisiä ominaisuuksia. Perustulo voisi esimerkiksi lieventää byrokratialoukkuja: vähimmäisetuuksien sovittelua ei tarvittaisi, vaan etuus- ja palkkatulon sovittaminen tapahtuisi verotuksen kautta.
Perustulokokeilu ei lisännyt työnhaun kannusteita
Edellinen Sipilän hallitus toteutti Suomessa perustulokokeilun vuosina 2017–2018. Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvitti, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa.
Kokeilusta säädettiin lailla, ja Kela vastasi sen käytännön toimeenpanosta ja perustulon maksatuksesta. Kela vastaa myös kokeilun tulosten arviointitutkimuksesta.
Perustulokokeilun avulla pyrittiin selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää.
Kokeilusta saatujen tulosten perusteella Kela on arvioinut, ettei se lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä.
Rekisteriaineiston vuositason tarkastelun perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokkiryhmän henkilöt.
Kyllä se on Ruotsiin muutto edessä. Ei perintöveroa ja siellä tulee perustulo kaikille ensin.