SAK esittää työttömien palvelujen uudistamista niin, että ne kannustavat omavalintaiseen työnhakuun ja opiskeluun.
Työttömän on voitava keskittyä työnhakuun ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä, vaatii SAK tiedotteessaan.
Myös työttömän oikeudet ja velvollisuudet on saatava nykyistä paremmin tasapainoon. SAK on ottanut mallia ehdotukseensa Ruotsin työttömien palveluista ja karenssijärjestelmästä.
Keskusjärjestön mielestä jokainen työtön on tavattava henkilökohtaisesti työttömyyden alussa ja hänellä on oltava TE-toimistossa omavalmentaja, joka kannustaa ja tukee työn hakemista. Työllistymissuunnitelma räätälöidään vastaamaan työnhakijan tarpeita ja siinä voidaan sopia velvoittavasta työnhakutavoitteesta, jota TE-toimisto seuraa.
”Työllistymistä voidaan nopeuttaa kartoittamalla heti työttömyyden alussa huolellisesti työnhakijan tilanne ja esimerkiksi koulutuksen tarve. Työnhakutavoitteiden on oltava realistisia ja on luotettava siihen, että ihmiset osaavat itse päättää, mikä heille sopii parhaiten”, sanoo johtaja Saana Siekkinen.
Siekkinen painottaa, että SAK:n esityksessä työtön hakee haluamiaan työpaikkoja ja velvoittavista työtarjouksista voidaan luopua.
”Työnhaun seurannan uudistaminen edellyttää koko karenssijärjestelmän uudistamista. Esimerkiksi työnhaun laiminlyönnistä ei jatkossa tulisi 60 tai 30 päivän karenssia, vaan Ruotsin malliin huomattavasti lievemmät karenssit ja ensin vain huomautus.”
Siekkisen mukaan työttömyysturvan karenssit ovat nykyisellään kohtuuttomia ja pikemminkin estävät työn tekemistä kuin kannustavat siihen.
Työttömyysturvan karenssi tarkoittaa korvauksetonta määräaikaa, jonka työvoimaviranomainen määrää työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä työttömyysturvalain perusteella. Karenssit vaihtelevat 15 päivästä 90 päivään. Esimerkiksi jos henkilö itse irtisanoutuu työstään ilman perusteltua syytä, seuraa 90 päivän karenssi. Tövoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisestä seuraa puolestaan 60 päivän karenssi.
Saana Siekkinen muistuttaa, että edellisellä hallituskaudella säädettiin aktiivimalli, joka leikkasi työttömyysturvaa ja teki työttömien velvollisuudet vieläkin vaikeammin ymmärrettäviksi.
Palkkatuki on SAK:n mielestä hyvä keino tukea työllistymistä.
SAK esittää palkkatukipäätösten ja maksatuksen nopeuttamista, kolmannen sektorin palkkatuen uudistamista ja vaikeasti työllistyvien palkkatuen enimmäismäärän korottamista 70 prosenttiin palkkakustannuksista.
Saana Siekkinen huomauttaa, että Ruotsissa palkkatuen käyttö on huomattavasti Suomea yleisempää ja yhteiskunnalla on aktiivisempi rooli työmarkkinoilla esimerkiksi osatyökykyisten työllistämisessä.
Rinteen hallitus valmistelee nyt lainsäädäntöuudistusta, jossa jokaiselle työttömälle tehdään yksilöllinen työllistämissuunnitelma. Siihen sisältyy myös velvoite noudattaa sitä tai muuten työtöntä uhkaa työttömyyskorvauksen määräaikainen menetys.
Hallitus aikoo myös käydä läpi nykyisen karenssijärjestelmän toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden.
