Makrotalous

Ekonomisti: Kansantalouden näkymät heikentyneet selvästi

Etlan entinen toimitusjohtaja varoittaa julkisia menoja kasvattavan elvytyksen vaaroista.

Aiemmin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana toiminut ja nykyisin eläkkeellä oleva ekonomisti Vesa Vihriälä varoittaa suhdanteiden heikentymisestä blogissaan.

”Kansainvälisen talouden näkymät ovat selvästi heikentyneet kuluvan vuoden aikana. Kesän aikana kertynyt uusi tieto vahvistaa tätä trendiä. Suomi ei ole poikkeus. Työllisyys on jo vuoden alusta polkenut paikallaan ja erilaiset ennakoivat indikaattorit ovat heikentyneet”, Vihriälä kirjoittaa.

Vihriälän mukaan Suomen toimeliaisuus on likimain talouden nykyisten rakenteiden määrittämän potentiaalinsa tasolla tai jopa hieman sitä suurempi. Tällaisessa tai hieman huonommassakaan tilanteessa ei hänen mukaansa tarvita finanssipolitiikan tukea kysynnälle.

Finanssipolitiikka tarkoittaa valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa julkisen kulutuksen, julkisten investointien ja niiden rahoituksen avulla.

Aktiivisen finanssipolitiikan sijaan pitäisi Vihriälän mukaan nyt pikemminkin pitäisi kerätä puskureita todella pahoja aikoja varten. Tämä tarkoittaisi siis julkisten menojen säästämistä.

Ekonomistin mielestä on selvää, että suhdannetilanteen muutos heikentää työllisyyden kehitystä.

”Todennäköisyys saavuttaa 75 prosentin työllisyysastetavoite vuoteen 2023 mennessä pienenee, millä tahansa annetulla politiikalla.”

Jos kansainvälinen talouskehitys muodostuu kovin huonoksi, 75 prosentin tavoitetta ei ole saavutettavissa millään järkevillä politiikkatoimilla – eikä siitä kiinni pitämisessä ole mieltä, Vihriälä toteaa.

Vaikka suhdannekehityksen heikentymisen ei pidä antaa vaikuttaa itse politiikalla tavoiteltavaan työllisyyden lisäykseen, toimenpiteiden uskottavuus tarvitsee Vihriälän mukaan vahvistusta.

”Vaikeus erottaa politiikan ja suhdanteen vaikutus merkitsee, että puhtaasti suhdannesyistäkin johtuva työllisyyskehityksen heikentyminen voi vähentää luottamusta politiikan kunnianhimon tasoa kohtaan. Tällainen luottamus on kuitenkin tärkeää eteenpäin katsovien investointipäätösten ja kestävyysvajeen pienentämistavoitteen uskottavuuden kannalta.”

Mikäli luottamus työvoiman tarjonnan riittävyyteen on heikko, muutoin mahdollisia investointeja jää helposti syntymättä, ekonomisti varoittaa. Rakenneuudistukset ovat siksi tärkeitä.

”Samoin mitä enemmän havaittu alijäämä ja sitä myöten velka kasvaa suhdannesyistä, sitä tärkeämpää on vahvistaa luottamusta siihen, että työllisyysastetta tukevat ja muut kestävyysvajetta pienentävät rakenteelliset uudistukset ovat todellisia ja tehokkaita.”

Rinteen hallitus on ilmoittanut, että se aikoo purkaa edellisen hallituksen käyttöönottaman työttömien aktivointimallin. Aktiivimallista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoi viime viikolla, että leikkurin romutustyö on jo käynnistetty sosiaali- ja terveysministeriössä.

Aktiivimallin tavoitteena on ollut työttömien työnhakijoiden kannustaminen työttömyyden alusta alkaen aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa. Työttömän aktiivisuus on täyden työttömyysetuuden edellytyksenä.

Vihriälä pelkää, että aktiivimallin sanktioiden purkaminen ilman korvaavia toimia, heikentävät työllisyyspolitiikan uskottavuutta.

”Näin on varsinkin, jos päätös halutaan tehdä ennen kuin aktiivimallin vaikutuksia koskeva arvio on valmistunut. Jos tiedot pitävät paikkansa, hallituksen työllisyyspolitiikan konkreettiset toimet eivät ala kovin hyvissä merkeissä.”

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös